Työsuojelurahaston toiminnasta arviointiraportti
Työsuojelurahasto on hyvin verkottunut ja yhteistyökykyinen, työmarkkinajärjestöjen hallinnoima organisaatio. Avoin yhteistyö muiden ”työsuojelurahastojen” kanssa parantaisi hankkeiden suuntaamista nykyistä paremmin. Nämä seikat käyvät ilmi Työsuojelurahaston arvioinnissa, jonka Net Effect Oy teki sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Arvioinnissa suositellaan muun muassa, että Työsuojelurahasto asettaisi selkeitä painopisteitä eri rahoitusmuodoilleen.
Työsuojelurahaston toiminta on tehokasta ja henkilöstö on osaavaa ja kokenutta. Vaikka rahaston käytössä on tieteellisiä asiantuntijoita, arviointiraportti peräänkuuluttaa lisää tutkimusosaamista Työsuojelurahaston käyttöön. Hankkeiden valintakäytännöt ovat vakiintuneet, mutta hakijat kaipaavat selkeyttä päätöksenteon perusteisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Net Effect Oy:ltä Työsuojelurahaston arvioinnin, jotta rahaston kehittämiseen saadaan uusia näkemyksiä. Arvioinnissa tarkasteltiin sitä, miten hyvin rahasto on tehtävistään tähän asti selvinnyt ja kysyttiin, mitä tehtävistä selviäminen edellyttää jatkossa.
Neljä kehittämisvaihtoehtoa
Arvioinnin tekijät totesivat, että rahaston toiminta-alue on nykyiseltään määritelty sekä temaattisesti että toiminnallisesti erittäin laajaksi, mikä vastaa työelämän ja sen tutkimuksen ja kehittämisen kentän kehitystä. Käytännössä tästä on seurannut, että rahoitus jakautuu alueille, joilla on muitakin rahoittajia, joten toiminnot ovat osittain samankaltaisia tai päällekkäisiä.
Arviointiraportissa esitetään Työsuojelurahastolle neljää eri kehittämisvaihtoehtoa:
- Kehitysvaihtoehdossa A nykyisen toimintamallin mukainen rahasto jatkaa tutkimuksen, kehittämisen sekä käytäntöön siirtämisen rahoittamista. Rahasto ei aseta selkeitä painopisteitä, mutta osallistuu harkinnanvaraisesti muiden toimijoiden ohjelmiin.
- Kehitysvaihtoehdossa B rahasto rahoittaa nykyistä selkeämmin tutkimusta ja määrittelee vahvasti ne teemat, joita se rahoittaa.
- Kehitysvaihtoehdossa C rahasto suuntaa rahoitusta nykyisen mallin mukaan useaan kehitysvaiheeseen ja valitsee selkeät painopisteet.
- Kehitysvaihtoehto D on nykyistä vahvemmin nimenomaan käytäntöön siirtämisen rahoitukseen erikoistunut toimija.
Työsuojelurahaston toimiston ja hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi jää näiden eri vaihtoehtojen syvällisempi arviointi.
Työsuojelurahasto (TSR)
Työsuojelurahaston (TSR) rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Rahasto on 25 -vuotisen toimintansa aikana rahoittanut Työturvallisuuskeskuksen toimintaa ja yli 4200 hanketta, yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Työsuojelurahasto saa rahoituksensa tapaturmavakuutusjärjestelmän kautta kerättävistä vakuutusmaksuista. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo Työsuojelurahastoa ja sen toimintaa säätelee laki Työsuojelurahastosta. Keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat mukana Työsuojelurahaston hallinnossa.
Koko työelämän tutkimuksen rahoituksen määrä on viime vuosina kasvanut ja samalla Työsuojelurahaston suhteellinen asema rahoituksen lähteenä on pienentynyt. Tästä huolimatta Työsuojelurahastoa pidetään merkittävänä toimijana.
Lisätietoja antavat:
- sosiaali- ja terveysministeriössä johtaja Erkki Yrjänheikki, puh. (09) 160 72479
- Net Effect Oy:ssä johtaja Mikko Wennberg, puh. (09) 612 9050
- Työsuojelurahastossa toimitusjohtaja Peter Rehnström, puh. (09) 6803 3310
Työsuojelurahasto – tulevaisuuden edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Työsuojelurahaston arviointi. Helsinki 2005, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:20, ISBN 952-00-1813-1 (nid.), Yliopistopaino myy julkaisua 12 euroa kappale.
Julkaisu löytyy myös www.stm.fi >Julkaisut >Selvityksiä.