Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Työsuojelun valvontalaki tulee voimaan helmikuun alusta

Sosiaali- ja terveysministeriö
19.1.2006 12.50
Tiedote -

Työsuojelun valvontalaki tehostaa työsuojelun viranomaisvalvontaa sekä lisää työsuojelun yhteistoiminnan vaikutusmahdollisuuksia. Muun muassa työsuojelutarkastajien toimivallan tarkistukset tuovat vaikuttavuutta työsuojeluvalvontaan. Työsuojelutarkastuksia tehdään uuden lain mukaan niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista. Laki perustuu pääasiassa vakiintuneeseen käytäntöön. Lakipaketti sisältää työsuojelun valvontalain lisäksi 12 liitelain muutokset. Lakipaketti on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lait tulevat voimaan helmikuun alusta. Hallitus esitti lakipakein vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 20. tammikuuta.

Vaikuttavuutta työsuojelun yhteistoimintaan

Laissa säädetään työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat tietyin rajoituksin sopia siitä toisinkin. Laki ei tuo muutoksia voimassa olevien sopimusten mukaisesti järjestettyyn työsuojelun yhteistoimintaan.

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät ja niihin vaikuttavat asiat. Yhteistoiminta-asioita on käsiteltävä riittävän ajoissa, jotta uudistuksiin ja päätöksiin voidaan todella vaikuttaa. Myös asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta on yhteistoiminta-asia.

Työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn. Työsuojelupäällikkö on edelleen työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa ja hänen tehtävänsä toimia työnantajaa edustavana yhteistoimintahenkilönä työsuojeluasioissa selkiytyy lakiuudistuksen myötä.

Edustuksellista työsuojelun yhteistoimintaa varten työntekijöiden tulee valita työsuojeluvaltuutettu. Valvontalaissa on säännökset työsuojeluvaltuutetun valinnasta, tehtävistä, oikeuksista, koulutuksesta, vähimmäisajankäytöstä, ansionmenetyksen korvaamisesta ja irtisanomissuojasta. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu muista tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Myös valtuutetun koulutustarve selvitetään työnantajan aloitteesta. Valtuutetun tehtävissä korostetaan oma-aloitteista työpaikan työsuojeluasioihin perehtymistä.

Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoille, joilla työskentelee vähintään 10 työntekijää. Työpaikalla on oltava työsuojelutoimikunta, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. Valtuutettu voidaan valita ja työsuojelutoimikunta perustaa myös pienemmille työpaikoille. Työsuojelusopimuksilla voidaan sopia muusta yhteistoimintamenettelystä.

Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat ja se perustetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työsuojelun merkitystä tuotanto- ja palvelutoiminnan luonnollisena osana korostetaan sillä, että työsuojelutoimikunnan jäsenenä on se työnantajan edustaja, jonka tehtäviin käsiteltävät asiat kuuluvat työpaikan linjaorganisaatiossa. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, vaikka hän ei olisikaan sen jäsen.

Työsuojeluvalvojalle tarkistetut keinot säännösten vastaisenolotilan korjaamiseksi

Työsuojelun valvontaa koskevissa säännöksissä on otettu huomioon lainsäädännön ja työelämän muutokset. Työsuojeluviranomaisen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia on täsmennetty. Valvontalaissa säädetään työsuojeluvalvonnan toteuttamisesta ja tarkastusten tekemisestä.

Työsuojelutarkastaja ja työsuojeluviranomainen voivat käyttää asian edellyttämällä tavalla tiukkenevia keinoja, jotta työnantaja korjaa säännösten vastaisen olotilan. Tarkastaja voi antaa työnantajalle kirjallisen toimintaohjeen velvollisuuksien noudattamisesta. Kirjallinen kehotus on annettava, jos säännösten vastaisesta olotilasta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi tai jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta.

Annettuaan kehotuksen tarkastajan on seurattava toteuttaako työnantaja tarvittavat toimenpiteet määräajassa. Jos toimenpiteitä ei ole toteutettu, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaiselle. Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi velvoittaa työnantajan poistamaan säännösten vastaisen olotilan. Se voi myös määrätä velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan.

Jos työ aiheuttaa työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaaran, työsuojeluviranomainen voi kieltää sen jatkamisen, kunnes lainvastainen olotila on poistettu. Työnteon jatkamisen kieltoa, jossa voi olla kysymys esimerkiksi koneen tai työmenetelmän käyttämisen kiellosta, kutsutaan edelleen käyttökielloksi. Tarkastaja voi antaa väliaikaisen käyttökiellon, jos vaara on välitön.

Rikosasian käsittelyssä työsuojeluviranomaista on kuultava kolmessa vaiheessa. Työsuojeluviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa. Virallisen syyttäjän on varattava sille tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkintaa. Tuomioistuimen asiaa käsitellessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus.

Esite ja opas tulossa

Uudesta työsuojelun valvontalaista on sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu esite, joka tulee painosta suomen- ja ruotsinkielisenä helmikuun aikana. Sitä voi tilata Työsuojelupiirien palvelukeskuksesta.

Asiantuntijaryhmä tekee parhaillaan opasta työsuojelun valvontalain soveltamisesta. Opas tulee painosta helmikuussa ja Työterveyslaitos myy sitä. Opasta käytetään koulutuksessa oheismateriaalina.

Lisätietoja antavat johtaja Leo Suomaa puh. (09) 160 73102 ja hallitussihteeri Antti Posio (09) 160 72420 tai 050 4101851.

Sivun alkuun