Työsuojelun ja työterveyshuollon vastattava paremmin työpaikkojen tarpeisiin
Työsuojelun ja työterveyden toimijoiden on tulevaisuudessa keskityttävä ensisijaisesti työpaikkojen oman aloitteellisuuden ja omatoimisuuden lisäämiseen työsuojelussa, työterveydessä ja työhyvinvoinnissa. Työsuojelun ja työterveyden toimenpiteitä ja menettelytapoja on kehitettävä erityisesti pienten työpaikkojen näkökulmasta.
Näin todetaan selvityksessä, jonka sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta teki varatuomari Jukka Ahtela. Selvityksessä kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä ja voimavaroja sekä keinoja organisaatioiden ja järjestelmien yhteistoiminnan parantamiseksi. Selvitys luovutettiin tänään sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle.
"Ahtela toteaa selvityksessä, että mikä toimii pienellä työpaikalla, toimii muuallakin. Jokainen työpaikka tekee itse oman työhyvinvointinsa, mutta selvitys osoittaa, että siihen tulee ja voi tulla apua ja aineksia hyvin monesta suunnasta" sanoi Risikko vastaanottaessaan selvityksen.
Työpaikan oma osaaminen keskiössäAhtela korostaa selvityksessään eri toimijoiden strategisen ja toiminnallisen yhteistyön merkitystä. Näin niiden toiminta ja tuottama tieto saadaan parhaiten työpaikkojen oman osaamisen tueksi.
"Työpaikoilla on runsaat 65 000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita on noin 5 000. Käytettävissä olevilla voimavaroilla on mahdollista tuottaa selvästi nykyistä enemmän työhyvinvointipalveluja työpaikkojen tarpeisiin. Voimavarat ovat maailman kärkeä, elleivät maailman parhaat. Samaa voidaan odottaa ja edellyttää tuloksilta" totesi ministeri Risikko.
Selvityksessä nousi esiin tiettyjä johtoteemoja, joihin kohdistuu erityisiä odotuksia. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi hyvä johtaminen ja sen merkitys kaikessa työpaikan kehittämistoimissa sekä työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpidossa.
Selvityksessä on useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla työsuojelun, työterveyden ja työhyvinvoinnin toimijoiden yhteistyötä voitaisiin tiivistää.
"Kentällä on monta toimijaa, joita yhdistää työurien pidentämistavoite. Seminaaritason yhteistyöstä on siirryttävä työpaikkatason tekoihin siten, että jokaisen toimijan omin osaamisalue tulee tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön. Selvityksessä on tienviitat tälle polulle" kiteytti ministeri Risikko.
Selvitystä varten haastateltiin seuraavien toimijoiden edustajia: työsuojeluviranomaiset, työterveyshuoltojärjestelmä, työeläkejärjestelmä, tapaturmavakuutusjärjestelmä, Kela, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, työhallinto sekä työmarkkinaosapuolet.
LisätietojaVaratuomari Jukka Ahtela, p. 040 550 7978
Ylijohtaja Leo Suomaa, p. 040 506 5450
Selvitys
Työ hyväksi: Sanoista tekoihin - tekemistä kaikille (pdf, 235.2 kB )