Työryhmä: Raskaana olevien naisten pääsy päihdehoitoon taattava
Raskaana oleville naisille on säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumisen on oltava helppoa, ja asianmukaisia päihdepalveluita on tarjottava jo ennen raskautta. Tahdosta riippumattomalla hoidolla ei voida korvata riittämättömiä päihdepalveluita, mutta vaihtoehtoa on käytettävä silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty. Näin esittää työryhmä, joka luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle maanantaina 2. helmikuuta.
Työryhmän mukaan Suomessa pitäisi selvittää mahdollisuus valmistella vapaaehtoista tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset Tanskan ja Norjan mallin mukaan. Raskaana oleva nainen voisi itse sitoutua hoitopaikkaan allekirjoittamalla hoitosopimuksen, joka on voimassa sovitun ajan, vaikka henkilö muuttaisi mielensä halustaan pysyä hoidossa. Laissa pitäisi myös säätää mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntyvän lapsen terveysvaaran perusteella.
Laki mahdollistaa nyt hoitoon määräämisen terveysvaaran perusteella viideksi vuorokaudeksi. Työryhmän näkemyksen mukaan tahdosta riippumatonta hoitojaksoa on pidennettävä 30 päivään ja mahdollistaa hoidon jatkaminen myös raskauden loppuun asti. Tahdonvastaisen hoidon tavoitteena on sitouttaa odottava äiti vapaaehtoiseen raskauden aikaiseen päihdekuntoutusohjelmaan.
Yleistä tietoisuutta päihteiden haitallisuudesta on lisättävä
Työryhmä korostaa päihdeongelmien ehkäisyn ja päihdetietoisuuden lisäämisen tärkeyttä. Nuorten yleistä tietämystä päihteiden käytön terveyshaitoista on lisättävä peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa, ja alkoholijuomapakkauksiin on laitettava varoitustekstit, jotka kertovat alkoholin haitallisuudesta sikiölle. Alkoholin käyttö ja tupakointi on otettava mahdollisuuksien mukaan puheeksi kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten ja heidän puolisoidensa kanssa heidän asioidessaan terveydenhuollossa.
Alkoholipoliittiset valinnat vaikuttavat ongelmien esiintyvyyteen. Työryhmä näkee, että ehdotusten tueksi yleistä alkoholipolitiikkaa on vahvistettava, Alkon vähittäismonopoli on säilytettävä ja alkoholiveroa nostettava siten, että alkoholin kulutus lähtee takaisin laskuun.
Äitiysneuvoloilla on tärkeä rooli päihteettömyyden tukemisessa
Päihteet on otettava puheeksi mahdollisimman varhain kaikkien äitiysneuvoloiden asiakkaiden kanssa, ja myös puolison alkoholin käyttö on kartoitettava. Odotusaikana tai synnytyksen jälkeen on tehtävä kotikäynti kaikille raskaana oleville niin, että puoliso on paikalla, jolloin on mahdollista tutustua perhetilanteeseen tarkemmin. Äitiysneuvolan on aktiivisesti tuettava päihteitä käyttävän äidin päihteistä pidättäytymistä esimerkiksi järjestämällä lisäkäyntejä neuvolaan, tarjoamalla kotikäyntejä, rohkaisemalla juomispäiväkirjan käyttämiseen ja laatimalla yhteistyössä perheen kanssa tavoitteellisen suunnitelman, jonka toteutumista seurataan.
Terveydenhuollon, asunnottomien sosiaalipalvelutoimiston, sosiaalipäivystyksen ja poliisin onrohkaistava raskaana olevia päihteiden käyttäjiä hakeutumaan äitiysneuvolaan, jotta he saisivat äitiysavustuksen ja varmistaisivat lapsen terveyden. Erityisosaaminen on keskitettävä yliopistollisiin sairaaloihin tai keskussairaaloihin, mutta osa seurannasta voidaan toteuttaa myös äitiysneuvolassa. Kun äitiyspoliklinikalla todetaan, että äiti tarvitsee sosiaalitoimen järjestämää päihdelaitoshoitoa tai päihdeongelmiin erikoistunutta ensikotia, maksusitoumus on myönnettävä lääkärin lähetteen perusteella.
Työryhmän ehdotus on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla: www.stm.fi/julkaisut
Lisätietoja: johtaja Kari Paaso, puh. (09) 160 74018