Työryhmä: Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tuen tarve on aina selvitettävä
Päihdeongelmaisten vanhempien lapset on otettava paremmin huomioon päihdepalveluissa ja heille suunnattujen palvelujen saavuttamista tulee helpottaa, ehdottaa päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen kehittämistä pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Loppuraportissaan työryhmä esittää suosituksia vanhempien päihteiden käytöstä lapsille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi.
Työryhmän mukaan ongelmana on, että nykyinen auttamisjärjestelmä on rakennettu aikuisväestön tarpeista käsin. Päihdepalveluissa huomio kiinnittyy päihdeongelmaisten vanhempien hoitamiseen, jolloin lasten erityiset ja yksilölliset tarpeet usein unohtuvat. Työryhmä ehdottaa, että lapsen tuen tarve tulee aina selvittää, jos vanhemmalla on päihdeongelma. Lisäksi lapsella tulee olla oikeus omaan hoitoon ja tukeen riippumatta siitä, onko vanhempi hoidon piirissä.
Lapsille ja nuorille on työryhmän mukaan tärkeää tarjota tietoa päihteiden haitoista, lasten oikeuksista sekä lasten, nuorten ja perheiden tueksi järjestetyistä palveluista esimerkiksi verkossa, jotta palvelujen luokse on helpompaa löytää. Myös koulujen terveystiedon opetuksessa tulee lisätä päihteiden käytön terveyshaitoista keskustelua ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tehostettava nuorten päihteidenkäytön ehkäisyä, tunnistamista ja varhaista tukea.
Työryhmä ehdottaa, että vanhemmille suunnattua viestintää heidän oman päihteiden käyttönsä vaikutuksista on lisättävä. Viestintä tulee suunnata kaikille vanhemmille, sillä myös niin sanottu alkoholin kohtuukäyttö voi olla lasten kannalta haitallista. Hyviä tiedotuskanavia ovat esimerkiksi äitiyspakkaus, neuvola, perhevalmennus, perhekahvilat, vanhempainillat ja urheilutapahtumat. Myös muualla asuvan vanhemman, isän tai äidin, mahdollisuudet tukea lasta on kartoitettava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja opetustoimen työntekijöiden osaamista päihdeongelmaisten vanhempien ja heidän lastensa tunnistamisessa, kohtaamisessa ja oikea-aikaisessa auttamisessa on työryhmän mukaan vahvistettava. Oppilashuollon henkilöstön riittävyys on varmistettava ja oppilashuollolla on oltava koulussa selkeä ja vahva asema.
Työryhmän mukaan päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukemiseksi tehtävää työtä on koordinoitava, kehitettävä ja tuettava valtakunnallisesti. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on lisättävä eri hallinnonalojen ja ammattikuntien välillä.
Peruspalveluministeri Paula Risikko pitää työryhmän ehdotuksia hyvinä. "Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää, että lapsen hoidon ja tuen tarve on aina selvitettävä. Lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi tai joku toinen lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsesta arvioidaan heikentyneen", Risikko muistutti ottaessaan vastaan työryhmän loppuraportin 10. maaliskuuta.
Erityisen tärkeää on huolehtia lasten tukemisesta, kun hänen vanhempansa saavat mielenterveys- tai päihdepalveluja. "Ehdotan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa valtakunnallisen koordinaatiovastuun päihdeongelmaisten vanhempien tukemiseksi tehtävässä työssä vastaavalla tavalla, kuin perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohdalla", sanoi ministeri Risikko.
Lisätietojajohtaja Kari Paaso p. 09 160 74018, [email protected]
erityisavustaja Anna Manner-Raappana, p. 09 160 74157, [email protected]
lääkintöneuvos Jukka Mattila, p. 09 160 74194, [email protected]
Muualla palvelussamme