Työryhmä: Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kattavuutta lisättävä

Tavoitteena olisi nostaa työterveyshuollon kattavuus 70 prosenttiin kaikista MYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä. Tällä hetkellä työterveyshuollon piiriin kuuluu heistä noin 39 prosenttia.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että Mela rekrytoisi kuntoutusohjaajan maatalousyrittäjien ja työterveysyksiköiden tueksi. Näin maatalousyrittäjälle voitaisiin varmistaa tarpeenmukainen ja oikea-aikainen kuntoutus.

Työryhmä luovutti raporttinsa tänään sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle.

Työryhmän raportti (pdf, 2598.5 kB )Linkki toiselle sivustolle

"Työryhmä on tehnyt runsaasti ehdotuksia maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin ja työurien pidentämiseksi. Työhyvinvointia tukevat muun muassa työn ja perhe-elämän sujuva yhteensovittaminen, ammattitaidon ylläpito sekä työterveyshuolto. Lomitusjärjestelmän toimivuus puolestaan takaa, että yrittäjällä on mahdollisuus päästä esimerkiksi kuntoutukseen tai koulutukseen" sanoi ministeri Risikko vastaanottaessaan raportin.

Työryhmän mukaan lomitusjärjestelmä ei kaikin osin vastaa nykyisiä tarpeita. Lomitus on maatalousyrittäjän työhyvinvointipalvelu, jonka tarkoituksena on muun muassa helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä mahdollistaa osallistuminen koulutukseen. Työryhmä ehdottaakin, että alle kolmivuotiaan lapsen kotona tapahtuvaan hoitoon saatavan sijaisavun maksu muutettaisiin normaalin sijaisavun hintaiseksi. Tällä hetkellä tästä palvelusta peritään 50 prosentilla korotettu maksu. Lisäksi olisi selvitettävä, tukevatko aikuiskoulutukseen myönnettävät sijaisavun ehdot riittävän hyvin nykyaikaisen maatalousyrityksen koulutustarpeita.

Työryhmä esittää myös selvitettäväksi, voidaanko Ahvenanmaan maakunnan lomitusjärjestelmä integroida Manner-Suomen järjestelmään.

Maatalousyrittäjät kokevat työhönsä liittyvän hallinnollisen taakan raskaana. Työryhmä pitääkin tärkeänä muun muassa sähköisen asioinnin kehittämistä. Henkistä kuormitusta maatalousyrittäjille aiheuttaa myös pelko virheistä, jotka liittyvät maatalouden tukijärjestelmien monimutkaisten ehtojen ja määräaikojen noudattamiseen. Työryhmän mukaan viljelijälle olisi kerrottava ensin huomatusta puutteesta, ja jos puutetta ei korjata, vasta sitten seuraisi tuen menetys.

Tukiehtojen noudattamista helpottaisivat myös ohjeiden ja päätösten kirjoittaminen ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä sekä riittävät neuvontapalvelut.

Ministeri Risikon asettaman työryhmän tehtävänä oli pohtia, miten maatalousyrittäjien työhyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa heidän työssä jaksamiseensa ja työurien pidentymiseen.

Maatilatalous on työkyvyttömyyseläke-, tapaturma- ja ammattitautitilastojen perusteella riskialtis elinkeino. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiän odote 25 vuotta täyttäneillä maanviljelijöillä on 60 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien maanviljelijöiden keski-ikä on noin 55 vuotta.

Lisätietoja

Lääkintöneuvos Heikki Savolainen, p. 0295 163 463, etunimi.sukunimi@stm.fi

 

Liitteet