Työryhmä kartoitti eläkekaton vaikutukset suomalaiseen työeläkejärjestelmään

Eläkekattoa voisi toteuttaa vain tästä eteenpäin, koska jo ansaittua eläkettä ei voi taannehtivasti leikata. Työryhmän tekemien laskelmien perusteella eläkekatto pienentäisi lakisääteisiä eläkemenoja vasta pitkällä aikavälillä. Sen sijaan vakuutusmaksutulo pienenisi välittömästi, ja maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseksi olisi nostettava eläkevakuutusmaksua.

Eläketurvakeskuksen (ETK) asiantuntijoista koottu työryhmä selvitti eri maiden eläkekattomalleja sekä mahdollisen eläkekaton vaikutuksia suomalaiseen työeläkejärjestelmään sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. Työryhmä luovutti selvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle tänään 25. marraskuuta.

"Tehty selvitystyö kokoaa yhteen tietoa eläkekatosta. Se tarkastelee, miksi eläkekattoa on vaadittu, ja arvioi, mitä vaikutuksia sillä olisi, jos eläkekatto säädettäisiin. Vaikutukset tietysti vaihtelesivat riippuen siitä, mille tasolle katto säädettäisiin ja mitä muita eläkejärjestelmän muuttujia eläkekaton käyttöön- oton yhteydessä muutettaisiin. Mitään valmista tai yhtä ja oikeaa eläkekattomalliahan ei sinänsä ole olemassa.  Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt selvitystä, jotta tiedetään, mistä tarkasti ottaen  puhutaan, kun eläkekatosta käydään keskustelua", totesi ministeri Hyssälä vastaanottaessaan selvityksen.

Suomessa korkeat lakisääteiset eläkkeet harvinaisia

Eläkekatto tarkoittaa eläkkeen euromääräistä ylärajaa. Tavallisimmin eläkekatto on toteutettu asettamalla työtuloon perustuva eläkepalkkakatto eli palkkaraja, jonka ylittävältä osalta ei kerry eläkettä.

Selvitystä varten ETK teki tilastollisen katsauksen suurten lakisääteisten eläkkeiden tasosta, yleisyydestä ja jakautumisesta. Ylimpään kymmenykseen kuuluvien lakisääteisen eläkkeen keskiarvo vuonna 2008 oli 2 828 euroa, mikä on  vain vähän korkeampi kuin keskimääräinen ansiotaso Suomessa. Suurituloisimpien eläkkeensaajien kymmenykseen kuuluu 2000-luvulla vuosittain noin 120 000 - 130 000 henkilöä. Vuonna 2008 ylimpään prosenttiin pääsi 3 851 euron työeläkkeellä.

Yhteensä eläkkeensaajia oli vuonna 2009 noin 1,3 miljoonaa.

Suomessa eläkekatosta on keskusteltu aika ajoin työeläkejärjestelmän luomisesta saakka. Aiemmin tehdyissä selvityksissä ja eduskunnan käsittelyissä on päädytty siihen, että eläkekattoa ei oteta käyttöön.

Eläkekattoa käytetään eri tavalla eri maissa

Selvitykseen sisältyvässä kansainvälisessä vertailussa on mukana 20 eri maata. Näistä 14 maassa on jonkinlainen eläkekatto, mutta eläkekaton sovellukset vaihtelevat, samoin eläkekatolle asetetut rajat. Yhdessäkään maassa ei ole eläkejärjestelmää, jossa olisi voimassa kaikkia eläkkeitä koskeva eläkekatto.

Yleensä käytössä on eläkepalkkakatto. Osassa maita on eläkepalkkakaton lisäksi säädetty eläkkeen euromääräinen yläraja.

Maiden välillä on eroja myös siinä, peritäänkö eläkepalkkakaton ylittävän ansion osalta vakuutusmaksuja. Yleensä niitä ei peritä, ja osassa maista maksu peritään vain työnantajilta.

Lisätietoja

Osastopäällikkö Mikko Kautto, ETK, puh. 010 751 2185, [email protected]

 

Muualla verkossa Eläkekattoa koskeva selvitys (Eläketurvakeskuksen katsauksia 2009:14, pdf)