Työryhmä: Hoitoa tarvitsevalle subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon
Eri puolilla Suomea asuvien omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa yhdenvertaisuutta halutaan lisätä. Hoitoa tarvitsevalla henkilöllä olisi aina oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Vastaavasti hoitopalkkion kriteerit täyttävä omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä.
Näin esittää työryhmä, joka luovutti ehdotuksensa kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta peruspalveluministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona 19. maaliskuuta. Ohjelmassa määritellään omaishoidon tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2014-2020, ja se kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon (ns. sopimusomaishoidon) sekä muun omaishoidon.
Työryhmä esittää myös uutta lakia sopimusomaishoidosta. Lakiin kirjattaisiin muun muassa säännökset palkkioista sekä sopimusomaishoidon edellytyksistä, kuten sitovasta ja vaativasta hoidon tarpeesta sekä omaisen soveltuvuudesta ja halukkuudesta omaishoitajaksi. Hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan määräytyviä hoitopalkkioluokkia olisi kolme: 500, 700 ja 1 100 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Määrää tarkistettaisiin vuosittain palkkakertoimella.
Tarpeenmukaiset palvelut ovat tärkeä osa omaishoidon tukemista
Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoito olisi kokonaisuus, johon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Tällaisia palveluja olisivat muun muassa sopimusomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki.
Myös muuta hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua omaishoitoa on tuettava. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus lisätä tukea niille omaishoitajille, jotka hoitavat omaistaan ilman omaishoitosopimusta. Tällä tuella tarkoitetaan esimerkiksi tarpeenmukaista kotipalvelua, ohjausta ja neuvontaa.
Järjestämisvaihtoehtoja on kaksi: vahvennettu kuntamalli ja Kelan rahoitusmalli
Työryhmä ehdottaa sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen kahta vaihtoehtoista mallia: vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Kummassakin mallissa omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä. Muutos nykytilaan olisi se, että kriteerit täyttävillä hoidettavilla olisi oikeus sopimusomaishoitoon ja sopimusomaishoitajilla hoitopalkkioon ja vapaaseen.
Vahvennetussa kuntamallissa kunta vastaisi nykyiseen tapaan omaishoitajan ja hoidettavan palveluista sekä hoitopalkkion järjestämisestä ja rahoittamisesta. Näitä varten se saisi valtionosuutta.
Kelan rahoitusmallissa Kela (valtio) vastaisi kokonaan hoitopalkkion rahoituksesta sekä hoitaisi hoitopalkkion maksatuksen omaishoitajille. Palvelut säilyisivät kunnan vastuulla.
Omaishoidon kehittämisellä hillitään hoitokustannusten kasvua
Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja julkisten palvelujen kustannukset ovat nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa. Kehittämisohjelman kustannukset sopimusomaishoidosta olisivat täydessä laajuudessaan vuonna 2020 nykyrahassa arviolta 468 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksiin vaikuttavat omaishoidettavien määrän kasvu, hoitopalkkioiden korotukset sekä palvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen.
Sopimusomaishoito on kuitenkin edullisempaa kuin muut hoitovaihtoehdot. Työryhmän laskelmien mukaan sopimusomaishoidolla saatavat laskennalliset säästöt julkisissa palvelumenoissa kasvaisivat muihin hoitomuotoihin verrattuna nykyisestä noin 1,3 miljardista eurosta runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Omaishoidon kehittäminen tukee kotona asumista ja muuttaa palvelurakennetta kotihoitopainotteisemmaksi.
Työryhmä ehdottaa, että kehittämisohjelman toimeenpanoa varten asetetaan ohjausryhmä, joka koordinoi ja seuraa kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä tukee lain valmistelua. Tavoitteena on, että uusi laki voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella.
Ministeri Huovinen kiittää työryhmää erinomaisesta valmistelusta omaishoidon kehittämiseksi. "Jatkamme tästä niin, että kutsun alan toimijoita ministeriöön pyöreän pöydän keskusteluun toukokuussa. Toivon myös, että hallitus ehtisi keskustella omaishoidosta vielä ennen eduskunnan kesätaukoa", ministeri kertoi.
Lisätietoja
ylijohtaja Elli Aaltonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto, p. 040 567 5308
neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, p. 0295 163 405
hallitusneuvos Riitta Kuusisto, p. 0295 163 401
Liitteet
Muualla palvelussamme