Työryhmä esittää: Yrittäjien sosiaaliturvaan parannuksia
Yrittäjien sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä esittää parannuksia yrittäjien työterveyshuoltoon, sairausvakuutuksen karenssipäivien määrään sekä perheenjäsenten työttömyysturvaan. Uudistukset helpottaisivat erityisesti pienten yritysten, yksinyrittäjien ja naispuolisten yrittäjien ja yrittäjäpuolisoitten asemaa. Työryhmä luovutti selvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle tiistaina 9.8.2005 Helsingissä.
Työryhmä ehdottaa yrittäjille ja maatalousyrittäjille mahdollisuutta sopia sairaanhoidon järjestämisen osaksi työterveyshuoltoa. Tämä koskisi niitä yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä, joilla on sopimus ehkäisevästä työterveyshuollosta. Työterveyshuoltoon liittyminen on yrittäjille ja maatalousyrittäjille vapaaehtoista. Työryhmän mielestä uudistus lisäisi yrittäjien ja maatalousyrittäjien halukkuutta liittyä työterveyshuoltoon. Uudistuksen arvioidaan aiheuttavan noin 4 miljoonan euron kustannukset ja ne rahoittaisi valtio osana ns. kompensaatioratkaisua.
Työryhmä ehdottaa yrittäjien sairausajan karenssipäiväkäytännön muuttamista vastaamaan maatalousyrittäjien käytäntöä. Muutoksessa ehdotetaan yrittäjille maksettavaksi sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta. Palkansaajilla työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa karenssiajalta. Uudistus koskisi YEL-vakuutettuja yrittäjiä. Uudistuksen arvioidut kustannukset ovat 7,5 miljoonaa euroa ja ne on tarkoitus rahoittaa perimällä YEL-vakuutetuilta yrittäjiltä korkeampaa sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen päivärahamaksua. Maksun korotus olisi 0,25 %-yksikköä.
Työryhmä esittää parannuksia myös yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaan. Täten helpotettaisiin perheenjäsenten siirtymistä yrittäjistä palkansaajiksi. Työryhmä ehdottaa, että
- Työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi ei enää edellytettäisi yritystoiminnan lopettamista tai neljän kuukauden keskeytystä, silloin kun perheenjäsenen työ yrityksessä on loppunut esimerkiksi tuotannon lopettamisen tai ulkoistamisen vuoksi.
Tätä ei kuitenkaan sovellettaisi perheenjäseneen, joka on tai on ollut omistajana yrityksessä. Tällaiselle henkilölle ei edelleenkään maksettaisi päivärahaa, mutta hän pääsisi muiden työvoimapalveluiden piiriin ja voisi sitä kautta työllistyä ja päästä eroon yrittäjästatuksesta.
Nykyisin vaaditaan, että koko yritystoiminta lopetetaan tai keskeytetään, jos joku perheen yrityksessä työskennellyt haluaa eroon yrittäjän statuksesta.
- Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilö on työskennellyt kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä työssä vähintään 10 kuukautta kokoaikaisesti tai siten, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Aiemmin yritystoiminnassa tai omassa työssään päätoimisesti työllistynyt henkilö voi lisäksi päätoimisilla opinnoillaan osoittaa, ettei hänen yritystoimintansa tai oma työnsä ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Lisäksi edellytetään, että henkilö hakee kokoaikatyötä.
Tavoitteena saada lisää yrittäjiä
Suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjiksi on Euroopan alhaisempia. Yhtenä syynä tähän pidetään pelkoa siitä, että yrittäjänä voi pudota sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tästä johtuen sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.12.2003 työryhmän selvittämäänpoikkeaako yrittäjien sosiaaliturva perusteettomasti palkansaajien sosiaaliturvasta ja heikentävätkö mahdolliset poikkeamat yrittäjäksi ryhtymistä. Tiistaina 9.8 2005 julkaistu selvitys on osa hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.
Työryhmän mukaan laajoja ongelmia, jotka voisivat heikentää halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi ei Suomessa toimivien yrittäjien sosiaaliturvassa ole. Suomessa on kehitetty yrittäjien lakisääteistä sosiaaliturvaa kattavammaksi kuin useammissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Työryhmä on laatinut selvityksessä kuvauksen yrittäjien sosiaaliturvasta sekä verrannut sitä palkansaajien sosiaaliturvaan. Suomessa perustavoitteena on turvata kaikille ansiotyötä tekeville riittävä ja kohtuullinen sosiaaliturva. Yrittäjille on kuitenkin haluttu antaa laajemmat mahdollisuudet itse valita sekä turvan koostumusta että sen tasoa.
Yrittäjien sosiaaliturva 2004 –työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:12.
Julkaisu on verkossa osoitteessa www.stm.fi >julkaisut > työryhmämuistiot
Lisätietoja:
Ylijohtaja Tarmo Pukkila, STM, puh. 09-160 73864
Neuvotteleva virkamies Carin Lindqvist-Virtanen, STM, puh. 09-160 73869
Ylitarkastaja Anneli Sollo, STM, puh. 160 73910