Neuvosto käy julkisen keskustelun kevään Eurooppa-neuvoston valmistelusta ja sen on tarkoitus hyväksyä Eurooppa-neuvostolle annettava Avainviestit –asiakirja (key messages). Suomi kannattaa avainviestejä koskevan asiakirjan hyväksymistä. Keskeisiä avainviestejä ovat:

- Lissabonissa vuodelle 2010 asetettuja työllisyystavoitteita ei saavuteta ilman lisätoimia.
- Jäsenmaiden tulisi edistää työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta, houkutella enemmän väkeä työmarkkinoille, sijoittaa inhimilliseen pääomaan sekä varmistaa uudistusten tehokas toimeenpano.
- Sosiaalisen osallistumisen edistämisessä on tärkeää lähestymistapa, joka korostaa moniulotteisuutta, pitkäkestoisuutta ja kaikkien toimijoiden osallistumista. Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan toimenpiteitä, joilla vaikeimmassa asemassa olevien pääsy työmarkkinoille helpottuu.
- Eläkejärjestelmien tulee kannustaa työmarkkinoilla pysymiseen pitempään. Ikääntyvien terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon saatavuutta, kestävyyttä ja laatua pidetään tärkeänä ja jäsenmaiden tulisi syventää yhteistyötä tällä alalla.
- Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeää ja valtavirtaistamisen huomioiminen kaikilla politiikka-alueilla.

Suomi korostaa tarvetta ottaa Hollannin entisen pääministeri Wim Kokin työllisyysryhmän esitykset huomioon ja pitää EU:n työvoimantarpeiden ennakoinnin ja jäsenmaiden edistymistä arvioivien mittareiden vertailukelpoisuuden kehittämistä tarpeellisena. Myös globaalin toimintaympäristön muutoksien seuraaminen on tärkeätä. Tässä työssä voitaisiin käyttää Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevää raporttia apuna.

Ministerit keskustelevat myös komission joulukuussa antamasta työaikadirektiiviä koskevasta tiedonannosta. Taustalla ovat EY:n tuomioistuimen tulkinnat (tapauksissa SIMAP ja Jaeger), joissa katsottiin mm, että lääkäreiden sairaalassa tapahtuva päivystys tulee kokonaisuudessaan laskea työajaksi. Tämä poikkeaa sekä komission että useiden jäsenvaltioiden tähänastisesta tulkinnasta.

Suomen lähtökohtana on se, että terveydenhoidon palvelutason säilyttämisen vuoksi pitää olla mahdollisuus Suomen nykyisenkaltaisiin työaikajärjestelyihin. Suomi katsoo myös, että työehtosopimusten käyttöalaa ei tulisi kaventaa ja työaikajärjestelyihin liittyviä asioita pitää voida hoitaa maassamme edelleenkin työehtosopimuksilla alakohtaisesti. Suomi pitää kuitenkin työaikadirektiivin muuta joustavoittamista tarpeellisena. Asian ratkaisussa on otettava huomioon työelämän, palvelu- ja tuotantotoiminnan sekä työntekijän suojelun tarpeet.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Hanna Rinkineva, STM puh. 050- 559 9161 (sosiaali- ja terveysministeriö), hallitusneuvos Liisa Heinonen, puhelin (09) 1604 8017, gsm 040-5023 815 (työministeriö)