Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Työllistymisen monipalvelukeskusten asiakasmäärä kasvaa

Sosiaali- ja terveysministeriö
29.12.2005 10.55
Tiedote -

Merkittävimpiä erityistyöllistämisen kentällä meneillään olevia muutoksia ovat työllistymisen monipalvelukeskusten 1990 -luvun lopulla alkanut ”nousu” sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalojen merkityksen kasvu. Kyse on sekä yksikkö- että asiakasmäärän jatkuvasta kasvusta. Työllistymisen monipalvelukeskuksilla on laaja työllistämispalveluiden valikoima useissa toimipisteissä ja usein yhtä kuntaa laajemmalla alueella.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävien ja heidän työllistymistään tukevien erityistyöllistämisen yksiköiden toimintaa tarkastellut tilastokartoitus on valmistunut. VATES-säätiö toteutti tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.

Erityistyöllistämisen yksiköiden kenttä on hyvin moninainen. Samantyyppistenkin yksiköiden tarjoamat työllistämispalvelut ja toimintatavat saattavat olla hyvin erilaisia. Yhteistä yksiköille on kaikkein vaikeimmin työllistyvien ihmisten työllistäminen tai heidän avoimille työmarkkinoille työllistymisensä tukeminen.

Ns. sosiaalisen työllistämisen toimialan yksikkötyypeistä tutkimuksessa tarkasteltiin tuotannollisia työkeskuksia, työllistymisen monipalvelukeskuksia, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintayksiköitä, mielenterveyskuntoutujien klubitaloja siirtymätyöpaikkaohjelmineen sekä tuetun työllistymisen palveluita. Tuetun työllistymisen palveluilla yritetään aktiivisesti työllistää asiakkaita työsuhteisiin tavallisiin työyhteisöihin työhönvalmentajan pitkäkestoisella ja jopa pysyvällä tuella.

Sosiaalisen työllistämisen toimialan toimijoista tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäivät työpajat sekä työllistymistä tukevat muut kuin tuetun työllistymisen projektit. Työpajoja maastamme löytyy 200-250.

Tutkimuksessa tarkastelluilla erityistyöllistämisen yksiköillä oli vuoden 2003 päättyessä arviolta yhteensä 13 100 asiakasta 290 yksikössä tai toimipisteessä. Asiakasmäärä oli 2 500 suurempi kuin 1999, jolloin tilannetta edellisen kerran tarkasteltiin. Asiakkaat ovat työsuhteessa, työtoiminnassa (huoltosuhde) tai ns. valmentavan ja kuntouttavan toiminnan piirissä. Viimeksi mainittuun kuuluvia palveluita ovat mm. työharjoittelu tai työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja mielenterveyskuntoutujien valmennus työhön. Tutkimuksessa tarkasteltujen erityistyöllistämisen yksiköiden vuoden 2003 kokonaisrahoitus oli arviolta 135 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 74 miljoonaa ja loput liiketoiminnan tuloja.

Tutkimusraportti sisältää yksityiskohtaisia tietoja erityistyöllistämisen yksikkötyyppeihin kuuluvien yksiköiden palvelu- ja rahoitusrakenteista sekä asiakkaiden heikon työmarkkina-aseman syistä. Lisäksi raportissa on käyty läpi toimialan käsitteistöä ja analysoitu alan kehitystrendejä. – Vastaavanlainen tutkimus tehtiin viisi vuotta sitten.

Lisätietoja antavat: tutkija Pasi Ylipaavalniemi, VATES–säätiö, puh. (09) 7527 5508 ja ylitarkastaja Aini Kimpimäki, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 74133

Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, Työllistämispalveluiden tilastollinen katsaus, Pasi Ylipaavalniemi, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:27, ISBN 952-00-900-6. Yliopistopaino myy kirjaa, se löytyy myös www.stm.fi >julkaisut>selvitykset.

Sivun alkuun