Työhyvinvointi menestystekijäksi
”Työhyvinvointi on yhä keskeisemmässä asemassa työelämän kehittämisessä. Monissa yrityksissä on havaittu se tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta. Konkreettinen tulos saadaan laskevina työkyvyttömyyseläkemaksuina sekä alentuneina tapaturma- ja sairauspoissaoloina. Parantuneen työkyvyn kautta tuottavuus kasvaa. Tavoitteena tulee olla tuottava ja menestyvä työelämä, jonka imagona on korkeatasoinen työhyvinvointi”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä puhuessaan Helsingissä tiistaina STM:n Veto-ohjelman päättäjäisseminaarissa.
Veto-ohjelma (2003-2007) on lisännyt työelämän vetovoimaa useilla kehittämishankkeilla. Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta tämä työ on edelleen tärkeätä. ”On oleellista nähdä työn myönteinen elämää ja hyvinvointia ylläpitävä merkitys. Työpaikoilla on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Suurin osa työtekijöistä viihtyy työssään hyvin. Samaan aikaan monet kokevat työn mielekkyyden vähentyneen. Työssä esiintyy edelleen paljon haitallista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta, joka aiheuttaa haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille.”
Nykyisen hallituksenerityinen haaste on, kuinka pitää työvoima työkykyisenä ja työhaluisena. Suomi ikääntyy kansainvälisesti vertaillen nopeasti. Tämä edellyttää työllisyysasteen parantamista. ”Ikääntyneiden työllisyysasteessa on viime vuosina tapahtunut selvää myönteistä kehitystä. Vuodesta 1997 vuoteen 2006 työllisyysasteet ovat parantuneet kaikissa ikäryhmissä ikävälillä 50-64. Vaikka kehitys on ollut hyvää, riittää paljon vielä tehtävää. Työllisyysastetta pitää nostaa kaikissa ikäryhmissä.”
Ministeri Liisa Hyssälä käsitteli puheessaan myös mielenterveyttä ja masennusta. Hänen mukaansa masennuksen vuoksi joudutaan sairauslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa enemmän, vaikka masennustilojen määrässä ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittävää muutosta väestötasolla.
Työmarkkinat tarvitsisivat osaajia
”Masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Aivan viime vuosien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että kasvu on taittunut ja määrä on laskemassa. Masennuksesta johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä on edelleen liian paljon, noin 4000 vuosittain, kun otetaan mukaan myös julkinen sektori.”
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään masennuksen takia useimmiten alle 50-vuotiaana. Ministeri korosti, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ovat suhteellisen nuoria, mutta myös keskimääräistä paremmin koulutettuja. Heidän mukanaan menetetään tärkeää osaamista ja arvokasta työpanosta.
”Mielenterveysongelmaisten kuntoutuksessa ja työhön paluussa on vielä paljon parantamisen varaa. On tärkeää pohtia, miten ehkäisemme ennakolta mielenterveysongelmia. Suuri osa työkyvyttömyyden pitkittymisestä ja liian varhaisesta eläköitymisestä olisi vältettävissä varhaisemmalla puuttumisella, paremmilla hoitokäytännöillä ja toimivammalla kuntoutuksella. Tarvitaan myös asenteen muutos koko yhteiskunnan tasolla masennukseen suhtautumisessa”,totesi ministeri Hyssälä.
MASTO-hankkeella tähdätään masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrän puolittaminen pitkällä tähtäimellä. On arvioitu tästä syntyvän säästön eläkejärjestelmälle 200 miljoonaksi euroksi pitkällä aikavälillä.
Lisätiedot:
Eritysavustaja Marja Tallavaara, (09) 160 73 754
Projektipäällikkö Ismo Suksi, (09) 160 73134, 0400 409 717