Työelämässä riittää kohennettavaa ennakoitua enemmän

Parvikko on havainnut, että esimiehet ovat ottaneet etäisyyttä alaisiinsa selvitäkseen työn uusista vaatimuksista, erityisesti vaikeista muutoksista. ”Esimiesten olisi muistettava kertoa työyhteisölle tulevaisuuteen liittyvistä suunnitelmista ja käytävä aitoa, avointa vuoropuhelua alaistensa kanssa”, ylitarkastaja Parvikko huomauttaa. Hänen mukaansa esimiehet ottavat työntekijät liian usein vain tuloksentekijöinä.

Myös alaistaitojen hankkimista puollettiin vastauksissa jonkin verran. Kaikkein työyhteisössä olisi kannettava omalta osaltaan vastuuta töiden sujumisesta, työilmapiiristä ja kannustamisesta.

Yli 31 000 neuvojaa

Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämä ”työelämän kansanäänestys” tarjosi tilaisuuden ottaa kantaa työelämän asioihin. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen osallistui yli 31 000 henkilöä.Äänestys nosti esille tarpeen raikastaa työelämässä ilmapiiriä. Parannusta toivottiin etenkin esimiestaitoihin ja johtamiseen.

Äänestäneistä 90 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiesten olisi käytävä työpaikan ihmissuhdekurssi. Paremman johtajan ominaisuuksia ovat johtamistaito, sosiaaliset taidot, kannustuksen ja tuen antaminen, puuttuminen epäkohtiin, luottamus alaisiin, alaisiin tutustuminen ja kuuntelu sekä luopuminen käskyttävästä tyylistä.

Työntekijöiden alaistaitojen kurssille osallistumista kannatti 60 prosenttia äänestäneistä, vaikkakaan suuri osa vastaajista ei kokenut tarpeelliseksi tukea esimiestä tämän työssä.

Naisille ja miehille on lähes kaikkien äänestäjien (98 prosenttia) mielestä taattava samat mahdollisuudet palkkaan ja työuralla etenemiseen. Isien kannustaminen hoitovapaaseen oli myös äänestäjien mieleen, sillä yli 95 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä.

Liki 20 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta, että työelämässä voidaan jatkaa ainakin 68-vuotiaaksi. Toisaalta työpaikan huonon ilmapiiri pitäisi vastaajista noin puolen mielestä antaa oikeutus jäädä ”sairauslomalle”. Yli 90 prosenttia vastaajista antoi työnantajalle luvan puuttua jatkuviin, epäselviin sairauspoissaoloihin.

Lisää avoimuutta työpaikoille

Muiksi kehityskohteiksi äänestäjät nostivat jatkuvan kiireen kuriin saamisen, henkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin parantamisen sekä toiveet siitä, että työlle saadaan lisää tekijöitä. Panostukset tulisi kohdistaa määrän sijasta työn laatuun. Määräaikaiset työsuhteet saivat tuomion. Avoimuutta ja viestintätaitoja sen sijaan toivottiin työpaikoille lisää.

Kansanäänestys oli osa sosiaali- ja terveysministeriön viisivuotista Veto-ohjelmaa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Päättäjäisseminaari pidetään Helsingissä 11.12.2007.

Neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin internetin välityksellä 17.9.–16.11.2007. Neuvoja työelämän kehittämiseksi tuli yli 31 000 henkilöltä ja kananäänestyksen kysymysten lisäksi noin 20 000 henkilöä opasti työelämän kehittämiseen myös avovastauksin. Äänestäjissä oli päättäjiä, työnantajia ja työntekijöitä eri ikäryhmistä eri puolilta Suomea.

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulokset kokonaisuudessaan nähtävissä Veto-ohjelman kampanjasivustossa: www.klinikka.fi

Lisätiedot:  
projektipäällikkö Ismo Suksi, puh. (09) 160 73134, 0400 409 717
ylitarkastaja Olavi Parvikko, puh. (09) 160 73770, 040 5953087
tiedottaja Pirkko Jyväkorpi, puh. (09) 160 74787, 050 381 3462
www.vetoatyoelamaan.fi