Työelämän kehittäminen kuuluu kaikille
Suuremmissa medioissa työelämästä kertovat uutiset ovat aina ikäviä. Uutisissa kerrotaan isoista lomautuksista tai työpaikalla sattuneista vakavista onnettomuuksista. Useimmilla työntekijöillä työpäivä sujuu kuitenkin hyvin ja he kokevat työpäivän aikana onnistumisen iloa. Tähän vaikuttavat ainakin työpaikan turvallisuus, työkavereiden erilaisten elämäntilanteiden hyväksyminen ja työelämän joustot.
Monet viime aikoina hyviksi koetut käytännöt ovat osa työssä viihtymistä ja työssä jaksamista. Työelämän hyvistä käytännöistä keskusteltiin maanantaina 8.5.2006 Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Tilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen. Ministeri painotti puheessaan hallituskauden aikana tehtyjä panostuksia työelämän kehittämiseen. Työelämän kehittämisohjelmien lisäksi on muutettu myös lainsäädäntöä.
Ykkösteemana turvallisuus
Seminaarissa alustanut työsuojeluvaltuutettu Mika Poikolainen kertoi työturvallisuuden merkityksestä Aker Yardsilla. Telakalla on tavoitteena päästä eroon kaikista tapaturmista ja palonaluista. Tavoitteeseen pyritään mm. Nolla tapaturmaa ajattelulla, josta kerrotaan kaikille, oli kyseessä sitten telakan oma työntekijä tai alihankkija. Aker Yardsilla korostetaan jokaisen vaikutusmahdollisuuksia ja oikeutta puuttua esiintyviin puutteisiin. Poikolainen kehui myös Nolla tapaturmaa foorumia, josta yhtiö on saanut työturvallisuustyölleen paljon tukea. Usean sadan jäsenyrityksen verkosto on linkki muihin Suomessa toimiviin yrityksiin, joilla on samat päämäärät ja tavoitteet työturvallisuusasioissa.
Pitkääkö tehotyössä jaksaa loputtomiin?
Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski pohti esityksessään kuka sanoo, että on oikein jatkaa loputtomiin tehotyössä. Vapaan valinnan mahdollisuus antaa ihmisille aidosti tilaa miettiä omaa työkykyään ja -haluaan. Yhteiskunta tarvitsee kaikki työntekijät – niin vanhat kuin nuoret – pitääkseen hyvinvointivaltion pystyssä. Jotta ihmiset jaksavat jatkaa, työn on oltava mielekästä ja lisäarvoa tuottavaa sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta. Työelämän ei myöskään pidä olla vierasta muulle elämälle. Ylikosken mukaan työn mielekkyyttä parantaa se, että ponnistelut palkitaan ja työntekijää kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Työ ja perhe yhteensovitettavissa
Ihmisillä on ansiotyön ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeita monissa eri elämänvaiheissa. Pikkulasten vanhempien lisäksi koululaisten isät ja äidit sekä sairaasta tai vammaisesta perheenjäsentään huolehtivat tarvitsevat työelämän joustoja. Valtion perhepolitiikka ei yksin riitä työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeisiin. Tärkeää on myös se, miten työyhteisöissä suhtaudutaan työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin, selvitti erikoistutkija Minna Lammi-Taskula Stakesista. Perheystävällisessä työpaikassa otetaan huomioon ihmisen elämän kokonaisuus. Työn ja perheen tasapaino on paitsi työntekijän ja hänen perheensä, myös työnantajan etu; hyvinvointi ja toimintakyky paranevat ja tuottavuus lisääntyy.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717,
sähköposti: etunimi.sukunimi@stm.fi, www.klinikka.fiLinkki toiselle sivustolle ja www.vetoatyoelamaan.fiLinkki toiselle sivustolle
Työsuojeluvaltuutettu Mika Poikolainen, Aker Yards Helsinki, puh 040-544 0674,
sähköposti etunimi.sukunimi@akeryards.comLinkki toiselle sivustolle
Professori Matti Ylikoski, TTL, sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fiLinkki toiselle sivustolle
Erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula, Stakes, puh. 040-827 8234, sähköposti: etunimi.sukunimi@stakes.fiLinkki toiselle sivustolle