Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta huomioitava osana sote-palveluiden uudistamista ja kilpailukyvyn vahvistamista
Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan merkityksestä sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa keskusteltiin 21.3.2023 järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, miten sosiaali- ja terveysala ja kasvu liittyvät toisiinsa.
Suomi on tunnettu maailmalla digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Suomella on innovatiivisia ratkaisuja digitaalisten palveluiden kaikilla osa-alueilla lainsäädännöstä käytännön ratkaisuihin. Mitä tarkoitamme terveysalalla ja kasvulla? – paneelissa todettiin, että sosiaali- ja terveysala on merkittävä innovatiivisten uusien ratkaisujen kehittäjä ja palvelujärjestelmään tehtävät investoinnit tulisi nähdä myös mahdollisuuksina vientiratkaisujen edistämiseen. Seminaarin toisessa paneelissa päädyttiin siihen, että alan kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden varmistamiseksi tarvitaan sekä keskitettyjä osaamiskeskuksia että laaja-alaisia verkostoja.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi ja ministeriöön pian ulkoministeriöstä palaava terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee keskustelivat terveysalan kasvustrategian näkymistä.
”Kasvustrategia liittyy Suomen rikkaaseen ja laadukkaaseen terveysdataan. Suomessa on ymmärretty tiedon merkitys uusien hoitojen ja terveysteknologioiden kehittämisessä”, Sillanaukee sanoi. Suomen haasteiksi ja kehittämisen kohteiksi Sillanaukee nosti esiin sote-uudistuksessa liian vähäiselle huomiolle jääneen TKI-toiminnan. Sillanaukeen mukaan tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi tiivistää ja vienti-näkökulma ottaa alusta asti huomioon.
Verkosto vauhdittamaan kansainvälistymistä
Seminaarin yhteydessä järjestettiin oheistilaisuus, jossa keskusteltiin digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston perustamisesta.
Verkoston perustamisesta ehdottanut työryhmä nosti esiin, että Suomen johtava asema on hupenemassa, koska muut maat edistyvät nopeasti ja osaamista ja ratkaisuja ei ole saatu skaalattua kotimaassa tai vietyä kansainvälisille markkinoille. Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee vahvemmat ohjaus- ja yhteistyörakenteet, jotta ratkaisut voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa ja jotta niiden vieminen kansainvälisille markkinoille onnistuisi.
Työryhmän mukaan vuoteen 2028 mennessä tulisi tavoitella suomalaisten ekosysteemien yhteistyön lisäämistä, EU- ja kansainvälisen yhteistoiminnan voimistamista, viennin vuotuisen kasvun kasvattamista sekä työpaikkojen määrän lisäämistä. Lisäksi tulisi tavoitella merkittävän digiterveyden kansainvälisen tai EU:n osaamiskeskittymän saamista Suomeen.
Terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhditetaan keväällä 2014 julkistetulla kansallisella terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategialla, jonka toimeenpanoa ohjataan kolmen ministeriön (työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö) sekä rahoittajien (Business Finland, Suomen Akatemia) yhteistyönä. Päivitetty tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin joulukuussa 2020.
Lisätietoa:
strategiajohtaja Pasi Pohjola, [email protected]
johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, [email protected]
erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, [email protected]