Tutkijat selvittivät työeläkelaitosten rahoitusriskien hallintaa
Vaikka vuoden 2007 työeläkelaitosten rahoitusuudistus salli tavoitteena olleet riskillisemmät sijoitukset, rahoitusuudistuksesta löydettiin myös epäkohtia. Säännöksissä on piirteitä, jotka vaikeuttavat oleellisesti yksittäisen eläkelaitoksen rahoitusriskien hallintaa. Esimerkiksi uudistettu vakavaraisuusraja saattaa joissain tilanteissa kannustaa turhaan riskinottoon vastoin alkuperäistä tavoitetta. Eläkevastuiden täydennyskerroin aiheuttaa toisen vakavan ongelman. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa yksittäisen eläkelaitoksen päähuomio kohdistuu lyhyen aikavälin kilpailutilanteeseen eläkevarojen turvallisen sijoittamisen sijaan.
Sijoitusstrategialla on huomattavan suuri vaikutus työeläkelaitosten sijoitusten tuottoon ja vakavaraisuuteen. Nykyaikaisten menetelmien avulla on mahdollista löytää työeläkelaitoksille sijoitusstrategioita, joilla saavutetaan pitkällä aikavälillä selvästi korkeammat vakavaraisuusasteet pienemmillä riskitasoilla kuin usein on arvioitu. Vastaavasti työeläkemaksun korotustarve voisi jäädä pienemmäksi.
Nämä johtopäätökset sisältyvät sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Työeläkkeiden rahoitus ja sen riskienhallinta, jonkadosentti Teemu Pennanen, KTT Petri Hilli ja KTT Matti Koivu ovat tehneet. Tutkijoiden kehittämällä tekniikalla on mahdollista hakea yleisesti eläkelaitosten riskianalyyseissa käytettyjä strategioita parempia sijoitusstrategioita. Uusi tekniikka on mukautettavissa tutkittavan eläkelaitoksen tilaan, sen halukkuuteen ottaa riskejä sekä markkinaodotuksiin. Tutkimus toteutettiin työeläkelaitosten pitkän aikavälin rahoitusriskien analysointiin kehitetyllä ohjelmistolla. Suomen Akatemia sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat rahoittaneet tutkimusta.
Sijoitusten riskillisyyden lisääminen on haaste riskienhallinnalle
Työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata se, että tulevaisuudessakin eläkkeiden rahoitus voidaan turvata. Tutkimuksessa selvitettiin, miten nykyiset säädökset vaikuttavat työeläkemaksuun ja järjestelmän vakavaraisuuteen kun sekä eläkevarojen sijoitustuottojen epävarmuus että vakuutustekniset riskit otetaan huomioon. Tulosten perusteella työeläkemaksun tulevaan tasoon liittyy huomattavaa epävarmuutta riippuen sijoitustoiminnan onnistumisesta ja eläkevarojen käytöstä eläkkeiden maksamiseen. Myös yksittäisten eläkelaitosten riskienhallinta tulee entistä tärkeämmäksi sijoitusuudistuksen salliessa entistä riskillisemmät sijoituspolitiikat.
Lisätietoja antavat: dosentti Teemu Pennanen puh. 040 7548782 tai etunimi.sukunimi (at) tkk.fi, KTT Petri Hilli, puh. 040 7542090 tai etunimi.sukunimi(at)qsa.fi.
Sosiaali- ja terveysministeriössä tiedusteluihin vastaavat ylijohtaja Tarmo Pukkila puh. (09) 160 73864 ja Heikki Palm puh. (09) 160 73919
Työeläkkeiden rahoitus ja sen riskienhallinta, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:19, ISBN 978-952-00-2596-0. Yliopistopaino myy julkaisua ja se on verkossa www.stm.fi/julkaisutLinkki toiselle sivustolle.