Toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää hyvää talouskasvua ja työllisyysastetta. Tämän vuoksi tavoitteena on pidentää työuria niiden alku- ja loppupäästä. Työeläkeuudistus antaa mahdollisuuden joustavaan eläkeikään. Työurien pidentyminen ei kuitenkaan toteudu, ellei työelämää kehitetä jaksamista tukevaan suuntaan. Työpaikoilla tarvitaan lisää työhyvinvointia, työolojen kehittämistä ja hyvää johtamista, joka ottaahuomioon eri ikäiset työntekijät.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre, työministeri Tarja Filatovja opetusministeri Tuula Haatainen esittelivät hallituksen työelämää tukevia toimenpiteitä ja ohjelmia ministeriöiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa 1. lokakuuta.

Hallituksen toimenpiteitä voi jaotella pitkäaikaistyöttömien elämänvaiheiden mukaan seuraavasti.

1. Työkyvyttömille mahdollisuus eläkkeeseen

Eduskunnalle on annettu esitys eläketuesta, jolla erityisen pitkään työttömänä olleille 1941- 1947 syntyneille (noin 3900 henkilöä) annetaan oikeus työmarkkinatukea pysyvämpään toimeentuloon.

Ns. Ilkka Taipaleen mallina alkanutta eläkekelpoisuuden selvitystyötä jatketaan ELMA (eläke on mahdollisuus) ? nimellä. Selvitystyö on laajennettu koko maahan. Vuoden 2005 aikana eläketuen toteutuessa selvitystyötä kohdistetaan etenkin niukasti päätöksen ulkopuolelle jääneisiin pitkäaikaistyöttömiin.

Tehtävät eläkeratkaisut antavat työvoimatoimistoille mahdollisuuden nostaa työvoimapolitiikan aktivointiastetta ja keskittyä työllistämistä edistäviin toimiin niille henkilöille, joilla on vielä todellinen mahdollisuus työllistyä.

2. Työkykyiset töihin

Työhallinnon toimintojen uudistaminen ? työvoiman palvelukeskusten ja työnhakukeskusten perustaminen ? parantaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja edistää osaltaan paikallisia työllistymismahdollisuuksia. Uudistus myös helpottaa ihmisten asiointia työvoimatoimistoissa nykyisestään. Työvoiman palvelukeskusten avulla asiakkaat saavat nykyistä räätälöidympiä, moniammatillisia palveluja sosiaali- ja terveystoimen, kuntoutuspalvelujen ja työvoimapalvelujen kokonaispaketista.

Työhallinnossa valmistellaan kiinteässä yhteistyössä kuntien edustajien kanssa työmarkkinatuen uudistusta siten, että se olisi myös kuntia taloudellisesti kannustava. Uudistuksessa tullaan huolehtimaan siitä, että se on kaikkien kuntien kannalta kustannusneutraali. Työmarkkinatuen uudistuksella ei heikennetä ihmisten työttömyyden aikaista toimeentuloa. Uudistustyö on vasta alkuvaiheessa.

Oikeus saada ammatillista kuntoutusta tuli voimaan vuoden alusta ja sen toimivuutta parannetaan koko ajan. Kuntoutuksen yhteistyötä kehitetään paikallisena yhteistyönä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölaki tuli voimaan 1.10.2003 ja lain mukaisissa yhteistyöryhmissä vaikutetaan paikallisen yhteistyön ja kuntoutuksen organisointiin.

Nuorten siirtymävaiheisiin peruskoulusta jatkoon ja koulutuksesta työelämään kiinnitetään huomiota. Opetusministeriössä on valmisteltu ja päätetty koulutustakuusta. Työministeriön toimintoja kehitetään niin, että kaikilla työttömillä nuorilla olisi ennen kuin kolme kuukautta työttömyyttä on kulunut, selkeä toteuttamiskelpoinen näkymä siitä, mihin koulutukseen hän pyrkii, osallistuuko hän työharjoitteluun, työpajatoimintaan tai onko työpaikka näköpiirissä.

Ikääntyvien työllistymistä helpotetaan poistamalla työeläkemaksun ikäriippuvuus ja tasaamalla viimeisen työnantajan vastuuta työkyvyttömyyseläkkeestä työnantajien kesken.

3. Työ entistä paremmaksi

Ihmisten työurien jatkamisen edellytyksenä on nykyistä parempi työelämä. Työelämän hyvinvointi luodaan työpaikoilla. Työelämää kehittämällä ja ohjelmatoimintaa toteuttamalla edistetään työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työssä. VETO-, TYKES-, Kaiku- ja Noste- ohjelmat ovat tästä esimerkkeinä.

Työn ja perheen yhteensovittamista helpotetaan laajentamalla pienten koululaisten vanhempien oikeutta lyhennettyyn työaikaan, korottamalla osittaisen hoitovapaan korvausta, parantamalla vanhempainvapaiden etuuksia ja lisäämällä työnantajille maksettavaa perhevapaakustannusten tasausta.

Tasa-arvoa työssä edistetään tasa-arvolain kokonaisuudistuksella, hallituksen tasa-arvo-ohjelmalla ja työmarkkinajärjestöjen kanssa rakennettavalla samapalkkaohjelmalla.

Lyhytaikaiset työsuhteet ovat yhä useamman ongelma, vaikka työlainsäädäntöä on parannettu. Työministeriössä valmistellaan parhaillaan toimeksiantoa, jossa selvityshenkilön tehtäväksi annetaan selvittää ns. pätkätöiden ketjuttamisen yleisyyttä ja syitä saman työnantajan palveluksessa.

4. Osaamista ja ammattitaitoa lisäämällä varaudutaan työmarkkinoiden muutoksiin

Vuoden 2005 aikana opetusministeriö tulee laajentamaan vuonna 2003 käynnistynyttä viisivuotista aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa eli Noste-ohjelmaa. Kohderyhmänä ovat vailla ammatillista perustutkintoa olevat 35- 59 -vuotiaat työntekijät. Tavoitteena on, että vuoden aikana koulutuksen Nosteen piirissä aloittaa 8 000 henkilöä. Tämän lisäksi ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu arviolta 15 000 samaan kohderyhmään kuuluvaa aikuista. Vuoden 2005 aikana myös määritellään uudelleen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämistavat ja luodaan kannustinjärjestelmä sekä laatuseurantamalli. Näillä toimenpiteillä aikuiskoulutus saadaan yhä paremmin vastaamaan niitä suuria väestörakenteen muutokseen liittyviä haasteita työmarkkinoilla, jotka ovat voimistumassa lähestyttäessä vuosikymmenen vaihetta.

Aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun edistetään. Oppilaanohjausta kehittämällä luodaan yhtenäinen polku työelämään. Tavoitteena on myös edistää lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kaikilla näihin tavoitteisiin liittyvillä toimenpiteillä on keskipitkällä aikavälillä suora yhteys työllisyysasteeseen sekä olemassa olevan rakenteelliseen työttömyyden purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Opetusministeriön tavoitteena on, että peruskoulunsa päättävistä mahdollisimman moni siirtyy samana vuonna jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös aikaistaa korkeakoulujen aloittamisikää ja tutkinnon suorittamisikää. Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä väestöstä kasvatetaan vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä.

Korkeakouluopiskelijoiden etenemistä kohti työuraa helpotetaan ja nopeutetaan syksyn aikana eduskunnalle annettavalla yliopistolain muutosesityksellä, joka koskee vuonna 2005 opintonsa aloittavia. Lisäksi yliopisto-opetusta ja erilaista opintojen suorittamiseen suoraan liittyvää kehitystyötä tehdään, jotta valmistumisen nopeuttaminen on tulevaisuudessa yhä useammalle mahdollista.

Lisätietoja:
erityisavustaja Janne Metsämäki, STM puh. 160 73754, 040-522 3614
neuvotteleva virkamies Pirjo Harjunen-Rosenholm, TM puh. 160 48007
erityisavustaja Tero Shemeikka, OPM, puh. 160 77409, 040-522 5409