Terveystarkastuksissa paneudutaan melusta ja tärinästä aiheutuviin haittoihin
Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavalle melulle ja tärinälle säädetyt toiminta-arvot tulee ottaa huomioon, kun työterveyshuollossa suunnitellaan terveystarkastuksia.
Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus käydä kuulontarkastuksessa, jos melualtistus ylittää säädetyn alemman toiminta-arvon 80 dB tai hetkellisen huippuarvon 135 dB. Jos päiväaltistus on 85 dB tai enemmän taikka huippuarvo 137 dB tai enemmän, on työntekijälle järjestettävä kuulontarkastus määräajoin.
Työntekijän terveydentilaa on seurattava määräajoin, jos työntekijän tärinäaltistus ylittää päivittäiselle käsitärinäaltistukselle tai päivittäiselle kehotärinäaltistukselle säädetyn toiminta-arvon.
Valtioneuvosto muutti torstaina 13. lokakuuta vuoden 2001 asetusta, joka säätää terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Muutokset liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. meludirektiiviin ja ns. tärinädirektiiviin. Asetus tulee voimaan porrastetusti: tärinädirektiiviin liittyvät säännökset tulevat voimaan 1.11.2005 ja meludirektiiviin liittyvät säännökset 15.2.2006. Asetuksen liitteessä on esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavasta tekijöistä
Fysikaalisia tekijöitä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa
- Melu, melun ja sisäkorvalle myrkyllisten aineiden yhteisvaikutukset sekä melun ja tärinän yhteisvaikutukset.
- Käsi- ja kehotärinä, tärinän ja kylmyyden sekä tärinän ja työasentojen yhteisvaikutukset.
- Paineen vaihtelut (sukellustyö ja esim. painekammiohoitotyö).
- Ionisoiva säteily. (Säteilyturvakeskus antaa ionisoivalle säteilylle altistuvien työntekijöiden terveystarkastusohjeet.)
- Ionisoimaton säteily, lasersäteily ja muu optinen säteily.
- Kylmä- ja kuumatyöt.
Lisätietoja antavat:
lääkintöneuvos Matti Lamberg, puh. (09) 160 74342
yli-insinööri Ilkka Kyttälä, puh. (09) 160 72493
Työterveyslaitoksesta erikoistutkija Esko Toppila 040 5509005.