Terveyskeskusten palveluun ja toimivuuteen luvassa parannusta
Terveyskeskusten asiakaspalvelu ja toimivuus paranevat nykyisestä. Peruspalveluministeri Paula Risikon käynnistämä Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma sisältää ratkaisumalleja, jotka pureutuvat terveyskeskusten käytäntöihin, hallintoon, johtamiseen ja rakenteisiin. Myös terveydenhuollon koulutusta ja tutkimustoimintaa kehitetään. Keinovalikoima otetaan terveyskeskuksissa käyttöön vaiheittain vuosien 2009-2010 aikana. Käytännönläheisen toimenpideohjelman toteutus voi Risikon mukaan alkaa välittömästi, sillä ohjelmalle on rakennettu vankka kivijalka. Toteutuksen alkuvaihetta tuetaan olemassa olevallahankerahoituksella, mutta jotta koko terveydenhuolto saadaan toimivaksi, tarvitaan lisärahoitusta.
”Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, jonka ongelmista on pitkään vallinnut yhteisymmärrys. Tähän asti olemme rakentaneet kestävää perustusta. Työtä raamittavat kuntarakenteita uudistava Paras-puitelaki, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi sekä tulossa oleva sosiaali- ja terveysalan hallintolaki. Toimenpideohjelma etsii ennakkoluulottomasti konkreettisia ratkaisuja perusterveydenhuoltomme vaikeisiinkin ongelmiin yhdessä ammattijärjestöjen ja sidosryhmien kanssa”, Risikko totesi 30. syyskuuta toimenpideohjelman julkistamistilaisuudessa.
Uusia keinoja helpottamaan hoitoon pääsyä
Uudet käytännöt muuttaisivat työn- ja vastuunjakoa terveyskeskuksissa. Lääkärien ja hoitajien työnjaon uudistamista tuetaan palkkauksellisesti paikallista sopimista hyödyntäen. Omalääkäripalvelut taataan niitä tarvitseville.
Hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottoja terveyskeskuksissa lisätään. Ne sopivat esimerkiksi akuuttipotilaiden hoitoon, kroonisten sairauksien kontrollikäynteihin, kuntoutuksen tai toimintakyvyn arviointiin sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden ja nuorten ”matalan kynnyksen” vastaanotoiksi.
Suunnitelmissa olevan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen eli Euro-lääkärikoulutuksen uudistus kasvattaa pitemmällä aikavälillä terveyskeskusten vetovoimaa työpaikkana. Euro-lääkärit työskentelisivät vastedes kuntien sijasta suoraan perusterveydenhuollon yksikön palveluksessa kokeneiden lääkäreiden ohjauksessa. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että jokaiseen Suomen sairaanhoitopiiriin tulee opetusterveyskeskus. Nyt sellainen on esimerkiksi Turussa ja Porissa.
Uudet käytännöt parantavat palvelua
Toimenpideohjelman keinovalikoima tukee uuden terveydenhuoltolakiehdotuksen pyrkimystä tiivistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Potilaan ei enää tarvitsisi käydä terveyskeskuksessa hakemassa lähetettä erikoislääkärille vaan erikoislääkärien konsultaatiota olisi tarjolla myös terveyskeskuksissa. Myös tietotekniikan suomia mahdollisuuksia hyödynnetään asiakaspalvelussa. Esimerkkejä tästä ovat puhelin- ja videokonsultaatiot sekä sähköinen potilasportaali.
Laajan väestöpohjan alueen eli kuntayhtymän terveyskeskusten akuutti- ja päivystyspotilaiden hoito tehostuu, kun otetaan käyttöön ”pikapoleja” eli ilman ajanvarausta toimivia vastaanottoja. Iltapäivystykset järjestetään kuntien yhteisenä toimintona.
Ehkäisevää terveydenhuoltoa tehostetaan paitsi neuvoloissa myös terveyskeskusten vastaanotoilla. Esimerkiksi neuvoloiden ja kotisairaanhoidon kotikäyntejä lisätään. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistämään rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonta- ja palveluverkko.
Lääkealan osaajat, kuten apteekit, ovat jatkossa nykyistä tiiviimmin järjestämässä erityisesti kotihoidossa olevan potilaan lääkehoitoa. Sähköisen reseptin käyttöönotto mahdollistaa mm. nykyistä laajemman koneellisen annosjakelun. Parhaimmillaan valmis lääkeannos tuotaisiin potilaalle kotiin asti. Lääkehoidon arvioinnin erityispätevyyden suorittaneiden asiantuntemus otetaan paremmin käyttöön.
Muutoksia hallintoon, johtamiseen ja tutkimukseen
Sosiaali- ja terveysministeriö tukee yhdessä Kuntaliiton kanssa perusterveydenhuollon toimintayksiköiden alueellista verkottumista. Tällä muun muassa sovitettaisiin yhteen palvelujen tarjontaa, kuten päivystystoimintaa ja päivällä toimivia akuuttivastaanottoja sekä tehostettaisiin rekrytointia. Verkottumista voitaisiin hyödyntää myös tehtäessä palvelusopimuksia erikoissairaanhoidon kanssa.
Perusterveydenhuollon organisointivaihtoehtoja arvioidaan terveydenhuoltolaista saatujen lausuntojen perusteella. Samassa yhteydessä tutkitaan, kuinka muissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa käytössä olevat mallit perusterveydenhuollon organisoimiseksi ja työn järjestämiseksi soveltuisivat Suomen oloihin.
Perusterveydenhuollon tutkimusta vahvistetaan. Samalla kehitetään vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointijärjestelmä. Terveyskeskuksiin käynnistetään myös toimintamalleja, joissa työntekijä voi yhdistää tutkimuksen ja potilastyön.
Toimenpideohjelma heti käyntiin
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman toteutus alkaa välittömästi. Toimien tueksi tarvittava lainsäädäntöpohja vahvistuu, kun terveydenhuoltolaki ja valmisteilla oleva sosiaali- ja terveysalan hallintolaki tulevat voimaan vuonna 2010. Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon kehittämisestä vastaava yksikkö.
Toimenpideohjelman toteutuksesta ja arvioinnista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Linjauksista päättää ministeri Risikon johtama ohjausryhmä. Valmistelevaa johtoryhmää johtaa osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Toimiva terveyskeskusLinkki toiselle sivustolle
Lisätietoja:
Ylijohtaja Päivi Sillanaukee, puh. (09) 160 73313, 040 5328249
Ylilääkäri Timo Aronkytö, puh. (09) 160 74178, 050 3121678