Hyppää sisältöön
Media

Terveyseroja kavennettava huonoimmassa asemassa olevien terveyttä parantamalla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 1.2.2007 9.30
Tiedote -

Suuret, ja osin kasvavat, väestöryhmien väliset terveyserot ovat vakava ongelma, jonka syyt ja seuraukset koskettavat monia yhteiskunnan alueita ja politiikan lohkoja. Terveyserojen kaventaminen on tärkeää mm. eettisistä, kansanterveydellisistä ja työvoimapoliittisista syistä sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja palvelujen riittävyyden takaamiseksi. Parantamalla huonommassa asemassa olevien terveyttä voidaan ehkäistä suuri määrä ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä.

Terveyserot hyvinvointipolitiikan haasteena -seminaarissa torstaina 1. helmikuuta pohdittiin, miten terveyseroja väestöryhmien välillä voitaisiin kaventaa ja mikä on erojen merkitys yhteiskunnan eri sektoreiden kannalta. Seminaarissa etsittiin aineksia terveyserojen kaventamisstrategian valmisteluun mm. opetustoimen, elintarviketeollisuuden, järjestöjen, kuntien ja terveydenhuollon näkökulmasta.

Sosioekonomiset terveyserot Suomessa ovat kasvussa

Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret moniin muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi 35-vuotias mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, jos hän on ylempi toimihenkilö, mutta vain 74-vuotiaaksi, jos hän on suorittavan työn tekijä. Tämä ero on kasvanut 4,7 vuodesta 6 vuoteen 1980-luvun alusta 1990-luvun loppuun. Terveissä elinvuosissa erot ovat vielä suurempia, sillä korkea-asteen koulutuksen saaneilla miehilläon terveitä elinvuosia keskimäärin 11 enemmän kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä; naisilla ero on 8 vuotta.

Hyvä sosiaalinen asema vahvistaa terveitä elintapoja

Terveyserojen yksi syy on elintavoissa. Alkoholin käyttö, tupakointi, ruokavalio ja liikuntatottumukset ovat erilaisia eri väestöryhmissä. Esimerkiksi alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Eri koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat kasvaneet 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa siten, että alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin kuin ylemmissä koulutusryhmissä. Myös naisten tupakointi on vähentynyt ylimmissä koulutusryhmissä, mutta lisääntynyt selvästi alimmassa koulutusryhmässä.

Vähiten koulutusta saaneista suurempi osa on lihavia kuin enemmän koulutetuista. Lihavuuden nopea yleistyminen etenkin alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä kasvattaa sosioekonomisia eroja mm. tyypin 2 diabeteksessa ja muissa lihavuuteen liittyvissä sairauksissa.

Hyvä sosiaalinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset ja voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja. Lisäksi elintapoihin vaikuttavat mm. taloudelliset mahdollisuudet, perinteet, muoti, arvot ja normit sekä mainonta ja markkinat. Elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla. Elintapoihin voidaan vaikuttaa kaikissa väestöryhmissä luomalla terveyttä tukevia olosuhteita ja ympäristöjä.

Kaikki tahot aktiivisemmiksi terveyserojen kaventamisessa

Kansanterveyden paraneminen ja sairaanhoidon kustannusten hallinta on paljolti riippuvainen huonoimmassa asemassa olevien terveyden paranemisesta. Koulutettujen ja hyvässä asemassa olevien terveyden edistämisellä voimme saavuttaa paljon vähemmän.

Terveyserojen syyt ja vaikuttamiskeinot ovat yhteiskunnassa useiden hallinnonalojen alueella. Erojen kaventaminen on mahdollista vain, jos eri hallinnonalat yhdessä paneutuvat asiaan, sillä terveydenhuollon vaikutusmahdollisuudet yksinään ovat vähäiset. Terveyspalvelut ovat periaatteessa tarjolla kaikille, mutta palvelujen käytössä on silti väestöryhmittäisiä eroja. Näiden erojen poistaminen on haaste.

Taustaa terveyserojen kaventamisstrategiasta

Kansanterveyden neuvottelukunnan koordinoimana on aloitettu kansallinen väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisstrategian valmistelu, yhdessä terveyserojen kaventamishanke TEROKAn kanssa. Strategia tähtää terveyserojen kaventamiseen seitsemällä eri etenemissuunnalla. Näitä suuntia ovat terveys kaikissa politiikoissa –teeman tukeminen, terveyserojen kaventamistyön vahvistaminen kunnissa, alkoholi- ja tupakkapolitiikka, palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen, lasten ja nuorten elämäntavat ja syrjäytymisen ehkäisy, työikäisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen seurantajärjestelmien kehittäminen.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto puh. 160 73166, erikoissuunnittelija Eila Linnanmäki puh. 160 73498, johtaja Tapani Melkas puh. 160 73886.

www.teroka.fi

Sivun alkuun