Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat säännökset lakiin
Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset halutaan lisätä kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä tiistaina 16. syyskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle myös 16.9.03.
Esityksen mukaan terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Määrällisesti lähtökohtana on 3 – 10 päivää vuodessa. Tämä sisältyy myös valtioneuvoston antamaan terveydenhuollon tulevaisuutta koskevaan periaatepäätökseen. Tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä ja seurannasta voitaisiin antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Täydennyskoulutuksen maksaisi työnantaja. Kuntien lisäkustannuksiksi riittävän täydennyskoulutuksen tasonsaavuttamiseksi on arvioitu 40 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 12,8 miljoonaa euroa.
Taustaksi
Vuoden 2001 tilaston mukaan koko terveydenhuollossa oli yhteensä 110 000 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta henkilöä, joista noin 85 300 työskenteli julkisessa ja noin 25 700 yksityisessä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö osallistui vuonna 2001 täydennyskoulutukseen keskimäärin 3-4 päivää vuodessa.
Kansanterveystyössä henkilöstökoulutukseen käytettiin keskimäärin 0,8 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 1,0 prosenttia kokonaispalkoista. Terveydenhuollon täydennyskoulutusta järjestävät yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuisoppilaitokset, ammattijärjestöt, yksityiset koulutuksen järjestäjät, työnantajat, lääketeollisuus ja eräät muut tahot.
Kansanterveyslaki edellytti aikaisemmin, että kunnat huolehtivat työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa 1990-luvun alussa kansanterveyslaista poistettiin työnantajan täydennyskoulutusvelvoite. Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan työntekijä on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.
Lisätietoja:Hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen, puh. 09-160 74350