Hyppää sisältöön
Media

Terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämiselle on valittu oikea suunta

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 12.12.2010 12.07
Tiedote -

"Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiluonnos terveydenhuollon sähköisten järjestelmien rakentamisesta on vielä raakile. Siinä tarkastellaan teknisiä yksityiskohtia, joiden perusteella VTV:n tarkastaja on tehnyt hätiköityjä johtopäätöksiä. VTV:n pääjohtajan Tuomas Pöystin kanssa on sovittu, että sosiaali- ja terveysministeriö korjaa vastineessaan raportin virheet. STM järjestää asiasta erikseen tiedotustilaisuuden saatuaan oman vastineensa valmiiksi", toteaa STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki.

VTV:n raporttiluonnoksessa käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä tietoteknologiahankkeita vuodesta 2003 alkaen. Luonnoksessa kritisoidaan muun muassa hankejohtamista ja -hallinnointia sekä kiinnitetään huomiota joihinkin yksittäisiin osahankkeisiin liittyviin menettelytapoihin.

"Raporttiluonnoksessa vähätellään tuloksia ja annetaan harhaanjohtava kuva kustannuksista. Kelan terveydenhuollon sähköinen arkisto on pitkälle valmis ja sähköisen reseptin käyttö on alkanut kokeilualueella. Myös valtakunnalliset sisältömääritykset, jotka ovat olleet valtava urakka, ovat käyttöön otettavissa. VTV:n raporttiluonnoksenkin mukaan kansallisen järjestelmän rakentamiseen on käytetty vuosittain vain pari prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kokonaiskustannuksista. Kehittämistyöhön pitäisi olla huomattavasti enemmän voimavaroja", kansliapäällikkö Välimäki jatkaa.

"Ongelmia on kaksi. Ensinnäkin, tietohallinnollisia uudistuksia ei voida toteuttaa ennen kuin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on selkeä päätös. Toiseksi voimavaroja tarvittaisiin selvästi lisää sekä aluetasolla että valtakunnallisella tasolla", toteaa Välimäki.

Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää määrätietoisesti terveydenhuollon sähköistä tiedonhallintaa. Se on yksi merkittävimmistä keinoista terveydenhuollon toiminnan vahvistamisessa ja tuottavuuden parantamisessa. Myös sosiaalihuollon sähköisen tietohallinnon kehitystyö etenee suunnitellusti. Kansainväliset vertailut osoittavat, että strategisesti tärkeät hankkeet ovat menossa oikeaan suuntaan.

KanTa-hankkeen ohjausta on vahvistettu vuosien aikana

Raporttiluonnoksen kritiikki ei anna kokonaiskuvaa Kansallisen Terveysarkiston eli KanTa-hankkeen nykytilasta ja toimintatavoista. Hankkeen aikajänne on lähes kymmenen vuotta ja ministeriö on jo korjannut ja vahvistanut hankkeiden ohjausta ja voimavaroja. Hankkeen toimijoiden rooleja ja työn organisointia on selkiytetty ja vahvistettu STM:n itse teettämien arvioiden sekä VTV:n aiempien tarkastushavaintojen perusteella. Myös aikataulutavoitteita ja resursseja on arvioitu uudelleen.

KanTa-hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2006. Toteutus käynnistettiin täysimuotoisesti vuonna 2007. Silloin terveydenhuollon valtakunnallisten sähköisten tietojärjestelmäpalvelujen rakentaminen annettiin Kelan tehtäväksi. Näihin KanTa-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, potilastietoarkisto sekä mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan netin kautta.

Potilastietoarkisto perustuu siihen määrittelytyöhön, joka käynnistettiin vuonna 2003 osana kansallista terveyshanketta. Jo ennen KanTa-hankkeen käynnistämistä aloitettiin potilaskertomusten sisältöjen ja teknisten rajapintojen määrittely, otettiin käyttöön kansallinen koodistopalvelu sekä tuettiin terveydenhuollon tietohallinnon alueellista yhteistyötä ja järjestelmien tilaajayhteistyötä. KanTa-palveluihin sisältyvän sähköisen reseptin käyttö on alkanut tänä vuonna Turussa.

STM on tunnistanut hankkeen tärkeyden jo varhaisessa vaiheessa. Kansallisesti merkittävä hanke aloitettiin hyvin niukoin henkilöresurssein ja vailla varmuutta rahoituksesta. Henkilöstön määrä ja käytettävissä olevat määrärahat ovat edelleen niukat. Hanke on laaja ja terveydenhuoltojärjestelmän päätöksenteko moniportainen.

Hankkeessa edellytetyt kansalliset ratkaisut ovat olemassa. Kansallinen reseptipalvelu ja kansalaisen katseluyhteys ovat käytössä. Kansallisen potilastietoarkiston testaaminen voidaan aloittaa, kun ensimmäinen kunta saa tekniset muutokset valmiiksi. Maanlaajuinen levittämistyö vie aikaa ja edellyttää kuntien yhteistoimintaa.

KanTa-hanke on Suomen suurimpia tietojärjestelmähankkeita

KanTa-hanke vaikuttaa julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon sekä apteekkitoimintaan. Kunnallisia terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä on noin 200, yksityisiä terveydenhuollon yksiköitä on useita tuhansia ja apteekkejakin noin 800. Terveydenhuollon toimipisteissä ja apteekeissa työskentelee arviolta 200 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Vastaavat hankkeet muissa EU-maissa ovat yleensä hallitusten painopistehankkeita, joihin varataan runsaasti kansallista kehittämisrahaa. Muun muassa Englannissa hallitus varasi KanTa-hankkeeseen verrattuna huomattavasti pienemmän hankkeen toteutukseen miljardeja euroja.

Sosiaalihuollossa on valmisteltavana kokonaisuus, jossa keskeisessä roolissa on kansallinen sosiaalihuollon arkistopalvelu. Toimeenpano on vaiheistettu ja se käynnistyy KanTa-hankkeen toteuttamisen jälkeen.

STM antaa lausuntonsa raporttiluonnoksesta

Jo VTV:n tarkastuksen aikana on saatu arvokasta palautetta hankkeen toimintatavoista. Osa kehittämistarpeita koskevista näkemyksistä on yhteisiä. Sosiaali- ja terveysministeriö korjaa tarvittaessa toimintaansa raporttiluonnoksen perusteella. Jotkut ehdotetuista toimenpiteistä ovat STM:n toimivallan ulkopuolella ja niiden korjaaminen vaatii yleisempiä linjaratkaisuja valtionhallinnossa.

Ministeriö antaa palautteen luonnoksesta Valtiontalouden tarkastusvirastolle 17. tammikuuta 2011 mennessä.

Lisätietoja

Kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. 09 160 73763
Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313
Kehittämispäällikkö Anne Kallio, p. 09 160 73139
 



Muualla palvelussamme

Kysymyksiä KanTa-hankkeesta

Tietojärjestelmähankkeet

Sivun alkuun