Terveydenhuollon lääkäritilanne ennallaan 2001-2003

Selvityksessä verrataan kohdepäivän tilannetta sosiaali- ja terveysministeriön vastaaviin kyselyihin vuosina 1999 ja 2001. Keskeinen seurattava muuttuja oli kohdepäivänä kokonaan ilman hoitajaa jääneiden virkojen ja toimien määrä. Uutena selvityskohteena oli päiväaikaisten tehtävien hoito vuokratulla työvoimalla tai ostopalveluna.

Selvityksen keskeiset havainnot olivat:

- Terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitamatta jääneiden lääkärinvirkojen määrässä vuodesta 2001 vuoteen 2003 ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.
- Terveyskeskusten lääkärinviroista oli hoitamatta 11 % (10% vuonna 2001)
- Sairaaloiden lääkärinviroista oli hoitamatta 8 % (9 % vuonna 2001)
- Eniten lääkärivajausta oli psykiatrian, anestesiologian ja tehohoidon sekä radiologian erikoisaloilla (myös vuonna 2001 tilanne oli sama).
- Lääkärin tehtävien hoito vuokratyövoimalla ostopalveluna vastasi noin 4 % terveyskeskusten päiväaikaisesta lääkärien kokonaistyöpanoksesta.
- Terveyskeskusten hammaslääkärin virkojen kaksinkertaistui vuodesta 2001. Niistä oli hoitamatta noin 7 % , vuonna 2001 vaje oli yli 3 %.

Kyselyyn vastanneissa terveyskeskuksissa oli 3 492 virkaa, joista 389:stä puuttui lääkäri. Lääkärivaje oli siten 11 %. Vaje oli pienin Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Suurin vaje oli Kymenlaakson, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Edelliseen selvitykseen v. 2001 verrattuna työssä oli parisataa lääkäriä enemmän. Alueiden väliset erot olivat tasoittuneet.

Erikoissairaanhoidon lääkäritiedot sisältävät sairaanhoitopiirien sekä terveyskeskusten erikoislääkärijohtoisen sairaanhoidon lääkärinvirat ja –toimet. Niitä oli yhteensä 7 251, vuonna 2001 niitä oli 6 661. Viroista puuttui nyt 609 lääkäriä eli vaje oli 8 %. Vajauksesta 485 (403 vuonna 2001) koski erikoislääkärin ja 121 (160 vuonna 2001) erikoistuvan lääkärin virkoja. Vaje oli pienin (enintään 5 %) Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Suurin vaje oli Vaasan (27 %) ja Lapin (22 %) sairaanhoitopiireissä. Määrällisesti suurin vaje oli psykiatriassa, josta puuttui lääkäri 111 erikoislääkärin ja 43 erikoistuvan lääkärin virasta. Verrattuna vuoden 2001 selvitykseen kunnallisessa erikoissairaanhoidossa oli runsaat 550 lääkäriä enemmän.

Terveyskeskuksissa pulaa hammaslääkäreistä

Terveyskeskukset ilmoittivat kyselyssä 1992 hammaslääkärin virkaa tai tointa. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 1983. Hammaslääkäri puuttui 140 virasta. Eri selvitysten mukaan lähinnä suuret asutuskeskukset ovat kahden - kolmen viime vuoden aikana perustaneet uusia hammaslääkärin virkoja 150 – 180. Tässä selvityksessä lisäys ei tule esiin eikä se, että vajaus olisi aiheutunut hammaslääkärien siirtymisestä uusiin virkoihin toisista terveyskeskuksista. Vaje oli kasvanut edellisen selvityksen runsaasta 3 prosentista 7 prosenttiin. Vaje oli 5 % tai pienempi Pohjois-Pohjanmaan, Vaasan, Varsinais-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Suurin vaje oli Etelä-Karjalan (18 %), Itä-Savon (15 %), Kainuun (13 %) ja Pohjois-Karjalan (12 %) sairaanhoitopiirien alueilla.

Uusia lääkäreitä valmistuu aikaisempaa enemmän

Selvitys ei ennusta tulevaa kehitystä. Kahden viime vuoden aikana lääkärivajeen kasvu terveyskeskuksissa ja sairaaloissa näyttäisi pysähtyneen. Lääkärikoulutusta on lisätty. Viime syksynä aloitti lääkäriopinnot 630 opiskelijaa, kun vastaava määrä v. 1997 oli 360. Tästä vuodesta (2004) alkaen lääkäreitä alkaa valmistua jälleen enemmän kuin työelämästä heitä poistuu. Vuoteen 2010 mennessä valmistuu Suomen yliopistoista noin 700 lääkäriä eli keskimäärin 100/vuosi enemmän kuin työelämästä poistuu. Lisäksi lääkärin oikeudet myönnetään muualla kuin Suomessa opiskelleille yli sadalle lääkärille vuosittain. Edellä olevaan perustuen sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että lääkäripulan pohja on ohitettu.

Selvitys ei koskenut yksityishammaslääkäreitä, joita on saman verran kuin terveyskeskushammaslääkäreitä. Hammaslääkärikoulutus alkaa Turussa uudelleen tänä syksynä. Vuoteen 2010 mennessä hammaslääkäreitä valmistuu noin 300 eli 40-50/vuosi vähemmän kuin työelämästä poistuu.

Lisätietoja antavat lääkintöneuvos Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä (050-554 4681) ja selvityshenkilö, erikoislääkäri Jarkko Ihalainen (050- 413 9895).

”Lääkäri- ja hammaslääkärityövoima julkisessa terveydenhuollossa lokakuussa 2003,(Sosiaali- ja terveysministeriö, Työryhmämuistioita 2004:1) muistiota myy julkaisumyynti@stm.fi tai puh. (03) 260 8158, se laitetaan myöhemmin myös verkkoon www.stm.fiLinkki toiselle sivustolle katso julkaisut.