Tasa-arvotietopankki avattiin

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke "Tasa-arvotietoa kunnalliseen päätöksentekoon" on tuottanut runsaasti naisten ja miesten tasa-arvoa valottavia tunnuslukuja, jotka löytyvät tiistaina 17. joulukuuta avattavalta Internetsivuilta osoitteesta http://www.tasa-arvotietopankki.fi/. Tietopankki on julkinen, helppokäyttöinen ja maksuton. Se on tarkoitettu kaikille kunta- ja tasa-arvoasioista kiinnostuneille. Tietosisältö jakautuu seuraaviin yhdeksään osaan: Väestö ja perheet, koulutus, työelämä, kuntien henkilöstö, tulot, kunnallinen päätöksenteko, perhevapaat ja lastenhoito, terveys sekä ikäihmiset. Kaikki tiedot ovat kunnittain ja maakunnittain pääosin vuodelta 2000. Lisäksi tietopankkiin on koottu tiedot viime kunnallisvaaleissa (v 2000) valituista valtuutetuista sekä korkeimmasta luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdosta. Kuntien väliset erot ovat monilta osin suuria. Tietopankin tiedoista selviää mm. että Kauniaisissa ja Espoossa naisten keskitulot ovat selvästi maan keskitasoa korkeammat. Tulonjaon tasa-arvon laita on kuitenkin toisin: niissä naisten ja miesten välinen tulokuilu kuuluu maan suurimpiin. Tiedoista selviää myös että Helsingissä lähes puolet (47 %) 30 – 39- vuotiaista naisista on lapsettomia, mutta Pedersöressä ja Limingassa lapsettomia on vain joka kymmenes. Lisäksi selviää mm. että suurimmissa kaupungeissa naisten asema kunnallisessa päätöksenteossa on vahvempi kuin muualla maassa. Etelä-Pohjanmaalla naisia on selvästi keskimääräistä vähemmän niin valtuutettuina kuin toimielinten puheenjohtajinakin. Joka seitsemännessä maamme kunnassa kaikki keskeiset toimielinpuheenjohtajuudet ovat miesten hallussa. Yksi kymmenestä kunnanjohtajasta on nainen. Sosiaali- ja terveysministeriön hanke "Tasa-arvotietoa kunnalliseen päätöksentekoon” on alkanut syyskuussa 2001. Tietopankin kehittely jatkuu vielä keväällä 2003. Kevään aikana tietopankista julkistetaan myös ruotsin- ja englanninkielinen versio. Tietopankin on rakentanut tutkija Sari Pikkala Åbo Akademista. Tunnuslukujen aineistona on käytetty useiden eri tahojen tuottamia tilastoja (Tilastokeskus, Stakes, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Stakes, Suomen Kuntaliitto, Oikeusministeriö).