Tasa-arvolakiin kokonaisuudistus

Työpaikan tasa-arvosuunnittelua koskevia säännöksiä halutaan täsmentää. Tasa-arvosuunnitelman tulisi ehdotuksen mukaan sisältää selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.

Tasa-arvosuunnitteluvelvollisuuden täsmentämisellä, kuten palkkakartoituksilla, on huomattava merkitys naisten ja miesten välisen samapalkkaisuuden edistämisessä ja sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistamisessa. Palkkakartoituksen avulla luottamusmiesten mahdollisuudet valvoa ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista paranevat olennaisesti. Yksittäisessä palkkasyrjintäepäilyssä tasa-arvovaltuutettu voi työntekijän edustajan pyynnöstä pyytää työnantajalta palkkatietoja.

Tasa-arvosuunnittelun tehosteeksi ehdotetaan mahdollisuutta asettaa uhkasakko työnantajalle, joka laiminlyö suunnitteluvelvollisuuden tasa-arvovaltuutetun antaman kehotuksen jälkeenkin. Tasa-arvovaltuutettu voisi asettaa määräajan, jonka kuluessa tasa-arvosuunnitelma on laadittava. Tasa-arvolautakunta voisi tarvittaessa tasa-arvovaltuutetun esityksestä velvoittaa sakon uhalla laatimaan suunnitelma.

Tasa-arvolakiin ehdotetaan sisällytettäväksi määritelmät välittömästä ja välillisestä syrjinnästä sukupuolen perusteella. Myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ehdotetaan määriteltäväksi laissa kielletyksi syrjinnäksi. Kiellettyä syrjintää käsittelevät säännökset laajenisivat koskemaan oppilaitoksia (peruskoulua lukuun ottamatta) ja etujärjestöjä. Uutta olisi myös säännös, jonka mukaan käsky tai ohje harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää määriteltäisiin syrjinnäksi.

Nykyisenkin lainsäädännön mukaan syrjinnän kieltoa työelämässä rikkonut voidaan tuomita maksamaan hyvitystä. Muutosehdotuksen mukaan kielletyksi syrjinnäksi ehdotetut vastatoimet, häirintä sekä syrjintä oppilaitoksissa ja etujärjestöissä tulisivat hyvitysvelvollisuuden piiriin. Hyvityksellä ei olisi enimmäismäärää, työhönottotilanteita lukuun ottamatta. Kanneaika hyvityksen vaatimiseksi pitenisi kahteen vuoteen; poikkeuksena työhönottotilanteet, joissa kanneaika olisi yksi vuosi.

Lain soveltamisalaa halutaan laajentaa soveltuvin osin työ- ja palvelussuhdetta lähellä oleviin työn tekemisen muotoihin sekä vuokratyövoimaan. Työ- ja palvelusuhdetta lähellä oleva työn tekemisen muoto voi olla esimerkiksi tilanne, jossa itsenäinen työnsuorittaja tarjoaa palveluja free lance-pohjalta tai koulutusharjoittelijan työskentely.

Ehdotuksessa tarkennetaan säännöksiä viranomaiselle asetetusta tasa-arvon yleisestäedistämisvelvollisuudesta ja julkista valtaa käyttävistä toimielimistä. Muutoksilla halutaan edistää tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolivaikutusten huomioimista kaikilla elämänalueilla. Valtavirtaistamissäännös velvoittaisi viranomaisia ottamaan tasa-arvonäkökulman huomioon kaikessa toiminnassaan ja muuttamaan olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Nykyisessä lainsäädännössä on kiintiösäännös, jonka mukaan valtion ja kuntien toimielimissä tulee olla vähintään 40 prosenttia sekä miehiä että naisia. Kiintiösäännös laajennettaisiin koskemaan kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiä ja tasapuolisen edustuksen vaatimus julkista valtaa käyttäviä toimielimiä. Laissa säädettäisiin syrjintäasian käsittelyssä tuomioistuimessa ja muussa toimivaltaisessa viranomaisessa sovellettavasta todistustaakan jaosta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2005. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 30. syyskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle 8.10. perjantaina.

Lisätietoja: hallitussihteeri Carita Heinänen puh. 09 - 160 74154