Tasa-arvo linkitettävä työhyvinvointiin

Naisiin kohdistuvia työn riskejä aliarvoidaan Euroopassa

Monitieteellistä tutkimusta on johtanut VTT Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta. Kaisa Kauppinen pitää tasa-arvonäkökulman tuomista mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä riskien arviointiin ja ehkäisyyn tärkeänä, koska perinteinen tapa tarkastella työn tapaturma- ja terveysriskejä ei huomioi työelämän muutoksia ja uusia riskejä

EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategia 2002 - 2006 korostaa tasa-arvonäkemyksen merkitystä kaikessa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvässä tutkimuksessa, kehitystoiminnassa ja uusien käytäntöjen kehitystyössä.

Kaisa Kauppisen mukaan tämä johtuu siitä, että työ on EU:n työpaikoilla eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan, joten miesten ja naisten työympäristöt ja työolot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Työterveydessä ja työhyvinvoinnissa ilmeneekin usein merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Niihin liittyvä tutkimus ja ennaltaehkäisy edellyttävät sukupuolen entistä herkempää huomioonottamista niin tulosten tulkinnoissa kuin tutkimusasetelmissa.

- Naiset työskentelevät pääosin palvelu- ja kaupanalalla sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, miehet teollisuudessa, teknisillä aloilla sekä hallinto- ja johtotehtävissä. Naisten työhön kuuluu tyypillisesti muiden hyvinvoinnista huolehtiminen, mikä voi tuoda mukanaan liiallistakin ihmissuhdekuormitusta Lisäksi kiire, ennustamattomuus, konfliktit sekä monitahoiset ja usein ristiriitaiset odotukset liittyvät naisten työhön. Yksipuolinen sukupuolijakauma luo leimansa monen työyhteisön ilmapiiriin ja arkikäytäntöihin, Kauppinen toteaa.

Tutkimusten mukaan miesten työ on itsenäisempää, ja heillä on naisia enemmän vaikutusmahdollisuuksia työssään. Toisaalta miehet altistuvat naisia useammin perinteisille työympäristöhaitoille, kuten melulle, pölylle, tärinälle ja työtapaturmille. Näin on luonnollista, että työsuojelutoimia on suunnattu näiden riskien poistamiseen.

Naisvaltaiset alat sisältävät usein ns. näkymättömiä "matalan tason" riskitekijöitä, kuten huono ilmanlaatu, veto, rauhattomuus, hälinä, ja epämukavat työtilat, joita ei aina koeta varsinaisiksi terveysriskeiksi. Yksittäisinä tekijöinä ne saattavat vaikuttaa vähäpätöisiltä. Kuitenkin, jos riskitekijöitä on useita, voi kokonaiskuormituksesta muodostua liian suuri. Työkuormitusta lisää altistuminen ihmissuhteille, jotka voivat tuottaa sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita.

Tuoreen Työ ja terveys 2003 -tutkimuksen mukaan 7 prosenttia ihmisistä joutui työssään jatkuvasti tai melko usein kielteisiä tunteita herättäviin tilanteisiin ja kolmannes silloin tällöin. Miesten (6 %) ja naisten (8 %) välillä ei ollut merkitsevää eroa, mutta eniten kielteisiä tunteita herättäviin tilanteisiin joutuivat koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät. Näillä aloilla työ koettiin useimmin henkisesti rasittavaksi.

Tasa-arvo osaksi tutkimusta, kehittämistä ja käytäntöjä

Myös uusiin työelämän haasteisiin ja riskitilanteisiin on kehitettävä ratkaisuja. Raportissa todetaan, että naisten kohtaamia työympäristöriskejä helposti aliarvioidaan eikä niitä osata kartoittaa eikä tutkia.

Työympäristön riskeille altistuminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja elämän laatuun kokonaisuudessaan. Paitsi että naisten ja miesten työympäristöriskit ovat erilaisia, he saattavat myös reagoida riskeihin eri tavalla.

Esimerkkinä eroista Kauppinen mainitsee henkisen kuormituksen. Psyykkisten syiden aiheuttamien sairauslomien määrä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut - naisilla lähes kolmikertaistunut. Syyt ovat moninaisia, osittain ne liittyvät työelämän muuttuviin olosuhteisiin, osittain yksityiselämän vaikeuksiin.

- Naiset työskentelevät usein kovan paineen alla, työ on entistä haasteellisempaa ja samaan aikaan on pystyttävä hoitamaan myös perhe. Yksityiselämän vaikeudet ja menetykset ihmissuhteissa vaikuttavat asiaan työelämän muutosten kanssa. Työn ja perheen yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää, Kauppinen pohtii.

EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategia korostaa laaja-alaista suhtautumista työterveyteen ja työturvallisuuteen, koska ongelmat eivät ole luonteeltaan vain fyysiseen ympäristöön liittyviä vaan kasvavassa määrin psykososiaalisia. Samalla korostetaan työhyvinvointia ei vain fyysisen terveyden kannalta tai tapaturmavaaran torjuntana, vaan hyvien työolojen kehittämisenä, jonka tavoitteena on ihmisten kokonaishyvinvointi työssä - niin miesten kuin naisten.

Raportissa esitellään malli tasa-arvon integroimiseksi osaksi työterveys- ja työturvallisuustutkimusta, kehitystoimintaa ja uusia käytäntöjä.

- Työhyvinvoinnin ja tasa-arvon yhteyksiä selvitellessämme totesimme, että alan tutkimus on luonteeltaan usein sukupuolineutraalia, sukupuolten välisiä eroja ei joko raportoida tai niitä ei oteta riittävästi huomioon, Kauppinen toteaa.

Tasa-arvon valtavirtaistamisen yksi keino on sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus), joka koskee muun muassa uusia lakeja ja direktiivejä.

- Suomessa lainsäädännön vaikutuksia tasa-arvon kannalta arvioitiin ensimmäistä kertaa, kun työturvallisuuslakia valmisteltiin. Jatkossa arviointia tulisi kehittää myös työsuojeluvalvontaan. Viime vuosina työsuojelupiirien tarkastajat ovat joutuneet entistä enemmän ottamaan kantaa työn uusiin riskeihin, kuten psykososiaalisiin kysymyksiin, joita tulisi tarkastella myös sukupuolten tasa-arvon kannalta, Kauppinen toteaa .

Raportti löytyy Internetistä

Sukupuolten tasa-arvo työsuojelussa on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston käynnistämä monitieteinen hanke. Suomalaisten lisäksi siihen osallistui asiantuntijoita kuudesta EU-maasta: Belgiasta, Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Saksasta ja Tanskasta.

Raportti on ensimmäinen lajissaan. Sen esipuheen on kirjoittanut EU:n sosiaaliasioista vastaava komisaari Anna Diamantopoulou. Hän pitää naisten työn laadun parantamista tärkeänä, kun unioni pyrkii lisäämään naisten osallistumista työelämään.

- Koska Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on keskeinen työturvallisuusvaikuttaja EU:ssa, raportissa kehitetty malli tulee vaikuttamaan paitsi siihen, kuinka EU:n työsuojelustrategia onnistuu tasa-arvoon pyrkivissä tavoitteissaan, myös siihen, kuinka tasa-arvonäkemyksen valtavirtaistaminen omaksutaan osaksi työterveysalan tutkimusta, kehitystoimintaa ja uusia käytäntöjä niin Suomessa kuin muualla EU:ssa, Kaisa Kauppinen pohtii.

Englanninkielinen raportti löytyy Internet-osoitteesta osha.eu.int. (http://agency.osha.eu.int/ publications/reports/209/en/) Lisäksi virasto on avannut sukupuolten tasa-arvoa käsittelevät nettisivut, joista on monipuoliset linkit tietolähteisiin eri puolilla maailmaa (http://europe.osha.eu.int/good_practice/person/gender/).

Lisätietoja: Kaisa Kauppinen, Työterveyslaitos, puh. (09) 47 471