Suuronnettomuuden psykososiaalisen tuen ja palvelun asiantuntijatyöryhmä tiedottaa

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofin uhrien tarvitsemien psykososiaalisten palveluiden järjestämisestä Kuntatiedotteissa 1 - 5/2005.

Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvittänyt psykososiaalisen kriisityön tilannetta kunnissa Kaakkois-Aasian luonnononnettomuuden jälkeen (Stakes, Aiheita 14/2005). Erityistä huomiota kiinnitettiin niiden kuntien tilanteeseen, joiden asukkaita oli katastrofialueilta evakuointilennoilla kotiutettujen 2600 suomalaisen joukossa.

Psykososiaalisen kriisityön kattavuus on selvityksen perusteella hyvä. Kriisityön on organisoinut 89 % kyselyyn osallistuneista kunnista. Kuntien kokonaisväestöstä 94 % asuu kunnissa, joissa kriisiapua on tarjolla. Evakuoiduista kunnallisen kriisiavun piirissä on yli 96 %. Vaikka kriisityö on organisoitu näin kattavasti, alle puolet kunnista tarjoaa kriisiapua virka-ajan ulkopuolella.

Kriisityön määrälliset ja osaamisresurssit arvioi normaalitilanteessa riittäviksi neljä viidestä kunnasta. Evakuoituja asuu kuitenkin enemmän kunnissa, joissa resurssit koetaan normaalitilanteessakin riittämättömiksi ja joissa osaamisresurssit psykologisen kriisiavun toteuttamiseen ensimmäisinä viikkoina katastrofin jälkeen arvioitiin normaalitilannettakin useammin riittämättömiksi. Tarvittavan jatkohoidon kannalta tilanne on vieläkin heikompi: noin 900 evakuoitua asuu kunnissa, joissa sekä määrälliset että osaamisresurssit arvioidaan riittämättömiksi tarvittavan jatkohoidon toteuttamiseksi.

Asiantuntijaryhmä haluaa muistuttaa, että akuutin kriisivalmiuden tulee olla kunnissa kunnossa. Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003, 6§) mukaan kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset huolehtivat yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisestä niille, jotka uhreina, uhrien omaisina tai pelastajina ovat joutuneet osallisiksi onnettomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset traumatisoivien tapahtumien psykososiaalisesta tuesta ja palveluista on julkaistu STM:n monisteessa (Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut, STM:n monisteita 1998:1). Kuntien tulisikin tarkistaa, että psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen on riittävällä tavalla huomioitu kunnissa ja kuntien valmiussuunnitelmissa.

Stakesin selvityksen perusteella 47 kuntaa arvioi osaamisensa olevan riittämätöntä tarvittavan jatkohoidon järjestämiseksi katastrofin uhreille ja omaisille. Asiantuntijaryhmä haluaa muistuttaa, että kunnat ovat työnantajina velvollisia järjestämään työntekijöilleen sellaisen koulutuksen ja työnohjauksen, joka on tarpeen palveluiden järjestämiseksi. Kriisin ja trauman hoitoa koskevaa koulutustarvetta on arvioitava kunkin organisaation näkökulmasta erikseen

Tässä vaiheessa, kun Aasian luonnonkatastrofista on kulunut neljä ja puoli kuukautta, kuntien ajankohtaisin tehtävä on varmistaa, että katastrofin uhrit ja heidän omaisensa saavat tarvittavan psyykkisen jälkihoidon. Suuronnettomuuden uhrien ja omaisten jälkihoidon tulee olla pitkäjänteistä ja aktiivista. Tässä vaiheessa erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin ryhmiin:

korkean riskin henkilöihin (fyysinen loukkaantuminen tai suora altistus katastrofialueella tai läheisten menetys)

uhreihin, jotka oireilevat vaikeasti

lapsiin ja nuoriin.

Erityisesti vaikeasti oireilevat henkilöt tulee tunnistaa ja heidän tulee saada asianmukainen hoito heti. Hoidon tarpeen tunnistamisen ja arvioinnin sekä hoidon toteuttamisen osalta asiantuntijaryhmä kehottaa käyttämään apuna Englannin terveysministeriön alaisen NICE:n (National Institute for Health and Clinical Excellence) maaliskuussa 2005 julkistettua suositusta, joka löytyy oheisen linkin takaa: http://www.nice.org.uk/page.aspx?o=248505. Trauman ja surun kansainväliset hoitosuositukset löytyvät myös Soili Poijulan Myyrmannin räjähdystä koskevasta raportista. Tunnistamisessa voi käyttää apuna myös lyhyttä traumakyselyä (Trauma Screening Questionnaire, TSQ, Brewin) ja lapsilla lasten traumakyselyä (Children IES). Arvioinnin ja hoidon ohjeistusta löytyy myös Kelan sivuilta (Kuntoutuspalvelut Aasian katastrofin uhreille ja omaisille).

Mainittujen vaikeasti oireilevien henkilöiden tulee päästä nopeasti psykiatriseen arvioon, jonka perusteella heidät ohjataan hoitoon tai kuntoutukseen. Vastuu hoidon järjestämisestä on jatkohoidonkin osalta kunnilla. Kunnan omia resursseja tarvittavan psykoterapian tai kuntoutuksen järjestämiseen tulee tarvittaessa täydentää ostopalveluin.

Hallitus esittää valtion lisätalousarvioon momentille 26.97.36 (avustukset kunnille) 1 250 000 € valtionavustusta Aasian luonnononnettomuudessa kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Aasian luonnononnettomuudesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin.

Lisäksi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja kohdennetaan 1 miljoona euroa Aasian katastrofin uhrien ja omaisten kuntoutuspalveluihin.

Edelleen hallitus esittää momentille 28.07.50 (valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset) 322 000 euron lisäystä, jolloin määrärahasta saa käyttää 0,8 miljoonaa euroa myös Etelä-Aasiassa tapahtuneen luonnonkatastrofin johdosta katastrofialueille tehdyistä pelastustoimista ja annetusta sairaanhoidosta, yleisistä evakuointitoimista, evakuointilennoista ja niiden aikana annetuista sairaanhoidosta samoin kuin muista evakuointivaiheen kustannuksista sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. Eduskunta käsittelee lisätalousarvion ennen juhannusta.

Lisätietoja antavat:

lääkintöneuvos Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä puh. (09) 1607 4131 ja tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck Stakesista puh. (09) 3967 2300.

JAKELU  kunnat
  kuntien sosiaalitoimi
  terveyskeskukset
  sairaanhoitopiirit

TIEDOKSI  lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot
  lääninlääkärit
  KELA
  Suomen kuntaliitto
  kirkon perheasiain neuvottelukeskus
  Stakes
  kansanterveyslaitos
  työryhmän jäsenet
  Opetusministeriö

 STM: ministeri Mönkäre
  ministeri Hyssälä
  valtiosihteeri Kostiainen
  valtiosihteeri Savolainen
  erityisavustaja Tallavaara
  erityisavustaja Metsämäki
  osastopäällikkö Leppo, osastopäällikkö Hansson, apulaisosastopäällikkö
  Partanen
  

Kriisin ja trauman hoitoa koskevaa kirjallisuutta ja ohjeistoja:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/pressihuone/ajankohtaista/traumaattisen_psyykkisen_kriisin_kohtaaminen/

Englannin terveysministeriön alaisen NICE:n (National Institute of Clinical Excellence) maaliskuun lopulla julkistettu suositus : http://www.nice.org.uk/

Kela: Aasian katastrofi ja kuntoutuspalvelut: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/aas_katastr_kuntpalv

Trauman seulontakysely, Trauma Screening Questionnaire, TSQ, Brewin:
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/(WWWAllDocsById)/DA65B4C952DB0B03C2256FB600375F4B/$file/Seulontakysely.pdf

Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut (STM:n monisteita 1998:1) (pdf, 186 kB)

Tuomi-Nikula, Antti, Sohlman, Britta, Hynninen, Tuula. Kriisityö kunnissa Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofin jälkeen. Stakes, Aiheita 14/2005.:
http://www.stakes.fi/palvelut/mielenterveys/julkaisut.htm

Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas  (STM:n oppaita 2002:5)