Suositukset opiskeluterveydenhuollosta valmistuneet
Terveyskeskusten ja oppilaitosten yhteistyötä olisi kehitettävä opiskeluympäristön terveellisyyden edistämiseksi sekä riittävien sairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen ja suun terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Opiskeluterveydenhuoltoa selvittänyt työryhmä korostaa, että terveyskeskusten olisi ymmärrettävä, että opiskeluterveydenhuolto sisältää enemmän kuin pelkästään opiskelevien toispaikkakuntalaisten hoidon terveyskeskuksissa.
Työryhmä antaa kaikkiaan 25 suositusta opiskeluterveydenhuollosta. Lisäksi ryhmä on laatinut luonnoksen opiskeluterveydenhuollon oppaaksi. Suosituksissa painotetaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä. Toimitilojen sijainnista ja varustelusta samoin kuin henkilökunnan mitoituksesta on omat suosituksensa. Toisella asteella (ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) tulisi pääsääntöisesti olla 600-800 oppilasta yhtä terveydenhoitajaa kohden; korkea-asteella opiskelijoita voisi olla 800-1000. Lääkäriä kohden saisi olla 2500-3000 opiskelijaa.
Oppilaitoksen, terveydenhuollon, opiskelijajärjestöjen ja tarvittaessa työsuojeluviranomaisten yhteistyönä olisi tehtävä opiskeluympäristöselvitys joka kolmas vuosi. Uusille opiskelijoille olisi tehtävä terveyskysely, jonka perusteella terveystarkastuksiin kutsuttaisiin ne opiskelijat, jotka terveydenhoitajan arvion mukaan hyötyisivät tarkastuksesta. Kaikille opiskelijoille, jotkasitä haluavat, olisi järjestettävä mahdollisuus tarkastukseen.
Työryhmä suosittelee, että opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin jatkossakin nykyiseen tapaan eli palvelujen tuottamisesta vastaisi se kunta, jossa oppilaitos sijaitsee. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, millaisia mahdollisuuksia olisi laajentaa opiskeluterveydenhuollon rahoituspohjaa. Ministeriön tulisi myös selvittää, olisiko säädettävä opiskeluterveydenhuoltoa koskeva erityislaki.
Työryhmä esittää myös valtakunnallisen opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan perustamista sosiaali- ja terveysministeriöön. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi vahvistaa opiskeluterveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet ja seurata niiden toteutumista sekä ohjata ja koordinoida tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta. neuvottelukunnan tulisi tukea opiskeluterveydenhuollon oppaan ohjeiden soveltamista käytäntöön ja tarvittaessa päivittää opasta.
Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät ehkäisevän terveydenhuollon palvelut olisivat maksuttomia. Työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, ovatko vaativan hammashoidon kustannukset liian kalliita opiskelijoille.
Taustaa
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2003 marraskuussa työryhmän selvittämään opiskeluterveydenhuollon sisältöä ja tavoitteita.
Työryhmän puheenjohtajana oli lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (1.9.2004 lähtien Stakesissa) ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Matti Rajakylä opetusministeriöstä. Työryhmän sihteereiksi kutsuttiin ylitarkastaja Maija Innola opetusministeriöstä ja ylitarkastaja Maire Kolimaa sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Työryhmä jätti muistionsa peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle 3. toukokuuta 2005.
Työryhmän asettamisen taustalla olivat mm. sosiaali- ja terveysministeriöön sekä lääninhallituksiin tulleet tiedot siitä, että ammattikorkeakoululaisten ja ammatillisissaoppilaitoksissa opiskelevien terveyspalvelujen saatavuudessa oli puutteita. Ongelmia oli myös opiskeluterveydenhuollon sisällön määrittelyssä ja toiminnan ohjeistuksessa.
Julkaisu Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteiden ja sisällön kehittämistyöryhmän muistio (Työryhmämuistioita 2005:6) on STM:n verkkosivuilla osoitteessa www.stm.fi > julkaisut > työryhmämuistiot
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Päivi Hämäläinen, Stakes, puh. 050 – 4686912
Ylitarkastaja Maire Kolimaa, STM, puh. 050 – 524 5256