Suomessa vanhemmuutta ei oteta pois

Venäjän mediassa on esitetty väitteitä, joiden mukaan Suomen lastensuojeluviranomaiset vievät vanhemmilta lopullisesti vanhempainoikeudet ja että tällaisia päätöksiä tehdään ilman oikeudenistuntoa.
 
Väitteet eivät pidä paikkaansa. Suomen lastensuojelulain mukaan vanhemmat eivät koskaan menetä lopullisesti vanhempainoikeuksiaan. Tällaisia päätöksiä eivät voi tehdä lastensuojeluviranomaiset, eikä myöskään tuomioistuin.
 
Kaikkia Suomessa asuvia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja asiat ratkaistaan Suomen lainsäädäntöä noudattaen. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on tuettava vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa ja pyrittävä ehkäisemään ongelmia. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti sellaista apua ja tukea, joka ei edellytä lapsen asumista erillään vanhemmista. Perheille annetaan tarvittaessa taloudellista tukea tai heitä voidaan muutoin auttaa esim. koulunkäynnissä, harrastuksissa, asunnon hankinnassa ja harrastuksissa. Perheille voidaan järjestää kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja ja heidän luonaan voi käydä työntekijä auttamassa kodin askareissa ja lasten kasvatuksessa ja hoidossa.
 
Lain mukaan lapsi on otettava pois vanhempien hoidosta ja hänelle on järjestettävä hoito muualla, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Samoin on toimittava, jos lapsi vaarantaavakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä vakavan rikollisen teon. Yleisimmät vanhemmista aiheutuvat syyt, joiden perusteella lapsi on sijoitettava kodin ulkopuolelle, ovat päihteidenkäyttö, vakavat mielenterveysongelmat sekä väkivalta.
 
Lain mukaan lapsi voidaan kuitenkin sijoittaa asumaan pois vanhempien luota ainoastaan silloin jos se on lapsen edun mukaista, eikä perhettä voida auttaa muilla keinoin. Ennen lapsen sijoittamista pois kotoa on selvitettävä lapsen läheisten mahdollisuudet osallistua lapsen hoitoon ja huolenpitoon.
 
Lapsi voidaan joutua sijoittamaan kiireellisesti pois kotoa, jos lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus voi jatkua 30 päivää. Päätöstä voidaan jatkaa 30 vuorokautta, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, pitäisikö lapsi sijoittaa asumaan ilman omia vanhempia. Kun lapsi on sijoitettu kiireellisesti pois kotoa, perheen kanssa järjestetään neuvotteluja. Tavoitteena on, että löydetään keinot, joiden avulla voidaan varmistaa, ettei lapsi joudu uudestaan vaaratilanteeseen. Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa perhettä on jo yritetty auttaa monin tavoin, mutta lapsi on jouduttu toistuvasti sijoittamaan kiireellisesti tai esimerkiksi tilanteet, joissa vanhemmat kieltäytyvät ottamasta apua vastaan, vaikka lapsen terveys tai kehitys olisi vakavasti vaarantunut esimerkiksi vanhemman päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi.
 
Suomessa lastensuojeluviranomaiset eivät siis koskaan ota vanhemmilta heidän vanhempainoikeuksiaan pois. Vaikka viranomaiset joutuisivat tekemään päätöksen lapsen huostaanottamisesta ja sijoittamisesta asumaan kodin ulkopuolelle, tavoitteena on edelleen, että lapsi voisi palata takaisin kotiin asumaan, jos se on hänen etunsa mukaista. Sijoituksen alkaessa pohditaan, mitä muutoksia pitäisi tapahtua, jotta lapsi voisi palata kotiin ja vanhemmille tehdään aina tarvittaessa oma suunnitelma, johon kirjataan, mitä tukea hänelle annetaan, jotta tilanne paranisi ja lapsi voisipalata kotiin.
 
Suomen lainsäädännön mukaan lastensuojeluasiat ovat salassa pidettäviä. Päätökset tehdään kunnassa ja jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa ja sijaishuoltoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus. Lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvasta on huolehdittu siten, että päätöksistä voi valittaa tuomioistuimeen. Lisäksi jos lapsi tai hänen perheensä katsoo, ettei hänen asiassaan ole toimittu oikein, hän voi kannella valvontaviranomaisille.  Valvontaviranomaiset voivat myös omasta aloitteestaan ottaa tapauksen tutkittavakseen. Muun muassa Vantaan lastensuojelutapauksessa eduskunnan oikeusasiamies pyysi oma-aloitteisesti tietoja viranomaisilta ja totesi, ettei tietojen perusteella ole noussut epäilyä lainvastaisesta menettelystä.
 
LisätietojaNeuvotteleva virkamies Lotta Hämeen-Anttila, STM, p. 02951 63406, [email protected]

Muualla palvelussamme