Suomen terveyden edistäminen kansainvälistä huippulaatua
Maailman terveysjärjestön (WHO) asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä on arvioinut Suomen 1990 -luvun terveyden edistämispolitiikkaa ja sen toteutumista. Yleisarvosana on Suomelle mairitteleva. Arvion mukaan Suomi on terveyden edistämisen johtava maa. Suomen terveyspolitiikkaa ja terveydenhuoltojärjestelmää kuvaa korkeatasoinen strateginen ajattelu terveydestä ja kestävästä kehityksestä. Terveyden edistämistyötä on tehty pitkäjänteisesti, ja sen myönteisistä vaikutuksista väestön terveyteen ja toimintakykyyn on myös näyttöä. Suomen terveyden edistämistä koskevat aloitteet, kuten tupakoinnin vastaiset ohjelmat, syöväntorjunta ja sydänterveys ja viimeksi mielenterveystyötä koskevat aloitteet ovat tunnettuja Euroopassa ja muualla maailmassa.
Viime vuosikymmenen taloudellinen lama lisäsi työttömyyttä ja aiheutti kustannusleikkauksia, joiden vaikutuksista terveyspolitiikkaan, terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen keskustellaan vieläkin. Samalla kun terveyspalvelujärjestelmän ongelmat ovat viime vuosina ainakin osassa maata kärjistyneet, terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan terveyspolitiikassa myös taloudellisista syistä. Ilman toimivaa terveyden edistämistyötä väestön terveydentila olisi nykyistä paljon heikompi ja Suomen terveydenhuolto entistä vaikeampien ongelmien edessä. Arviointiryhmä painottaa terveyden edistämisen merkitystä myös kansallisessa terveysprojektissa. Pitkällä tähtäyksellä rahat eivät riitä palvelujärjestelmän ylläpitoon, jos ennalta ehkäisevä työ unohtuu.
Arviointiryhmä näkee Suomen terveyden edistämisessä kuitenkin myös haasteita, joihin pitää ottaa kantaa. Valtakunnallisellakin tasolla terveyden edistämistyössä olisi syytä kehittää hallinnollisia rakenteita ja yhteistyökäytäntöjä, mutta erityisen huolissaan ryhmä on paikallistason eli kuntien huonosti toimivasta terveyden edistämistyöstä. Valtakunnallisella tasolla terveyden edistämistyö pysyi hengissä ja kehittyikin laman aiheuttamista leikkauksista huolimatta. Kunnissa sen sijaan on leikattu terveyden edistämisestä ja keskitetty vähenevät rahat lyhytnäköisesti vain palvelujärjestelmään.
Arviointiryhmä haastaa etenkin suurten kuntien johtajat ja päättäjät nostamaan terveyden edistämisen tasoa ja huolehtimaan siitä, että kunnissa on terveyden edistämiseen riittävästi ammattitaitoista työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Kunnissa olisi myös päästävä irti pelkästään terveyssektorille sijoittuvasta terveysajattelusta ja luotava poikkihallinnollisia ryhmiä terveyden edistämistyöhön. Arviointiryhmä ehdottaakin, että kaiken poliittisen päätöksenteon terveysvaikutukset arvioitaisiin samalla tavalla kuin ympäristövaikutukset tai tasa-arvovaikutukset.
Arviointiryhmä korostaa myös sitä, että terveyden edistämisessä ihmisten oma toiminta on mahdollista ja tärkeää. Se edellyttää tietoja ja taitoja siitä, mitä itse voi tehdä. Ryhmä suosittelee, että kansallisella tasolla taattaisiin asiallinen tiedonsaanti esimerkiksi Internetin kautta.
Taustaa
Maailman terveysjärjestö arvioi sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Suomen 1990-luvun terveyden edistämispolitiikan onnistumista. Arviointiryhmään kuului seitsemän asiantuntijaa ja he saivat tuekseen 15-henkisen suomalaisen asiantuntijaryhmän. Arviointiryhmä perehtyi suomalaista terveyden edistämistä käsittelevään kirjalliseen aineistoon, haastatteli asiantuntijoita, erilaisten työryhmien jäseniä ja terveyden edistämisen kentällä toimivia sekä vieraili eri puolilla Suomea käytännön työhön tutustumassa.
Lisätietoja:
johtaja Tapani Melkas, STM, puh. 09-160 73886
ylilääkäri Eero Lahtinen, STM, puh. 09-160 74032
Suomen 1990-luvun terveyden edistämisen politiikan kansainvälinen arviointi ja kehittämisehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:18
Toimittajakappaleet: viestintäsihteeri Eeva Viitanen, puh. 09-160 74176,
[email protected]