Suomalaisen joukkoruokailun tunnukset: laatu ja terveellisyys
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottavat
Suurkeittiöissä valmistetun ruoan olisi oltava laadukasta ja terveellistä. Ravitsemuksen laadun tulisi ohjata ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden kilpailuttamista ja hankintaa: hinta ei saa yksin ratkaista, mitä ruokaa tarjotaan. Tuore julkaisu joukkoruokailun toimenpidesuosituksista tarjoaa käytännön työvälineen ravitsemuslaadun varmistamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus sisältää ehdotuksia laadukkaiden ruokapalveluiden käytön tukemiseen, saatavuuden parantamiseen sekä palveluiden käytön ja ravitsemuslaadun seurantaan. Suositukset on suunnattu valtion- ja kunnallishallinnon päättäjille ja muille toimijoille eri hallinnonaloilla, työterveyshuollolle, työmarkkinaosapuolille, järjestöille, oppilaitoksille sekä julkisella ja yksityisellä ruokapalvelualalla toimiville.
Terveyttä aterioistaSuomessa syödään päivittäin yli 2 miljoonaa suurkeittiön valmistamaa ateriaa. Näitä aterioita tarjotaan mm. päiväkodeissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä henkilöstöravintoloissa, varuskunnissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa.
"Terveyttä ja hyvinvointia edistävä ruoka on investointi tulevaisuuteen. Joukkoruokailun kehittäminen ja seuranta ovat keskeinen osa suomalaista ravitsemus- ja terveyspolitiikkaa", painottaa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho. "Joukkoruokailu ohjaa osin ruoan valintaa ja ruokamieltymyksiä, mikä voi edistää terveellisempiä ruokailutottumuksia", hän jatkaa.
Ruokapalvelun valmistama lounas on monelle päivän ainoa lämmin ateria, joten sen merkitys ravinnonsaannissa ja terveyden ylläpitämisessä on suuri. Säännöllisesti toistuvana lounasruoka ohjaa ruokatottumuksia sekä ravitsemuskasvatusta. Ravitsemuslaatuun panostava ateriajärjestelmä kuuluu osaksi terveyttä edistävää ympäristöä.
Laatu kilpailutuskriteeriksi, seurantaan järjestelmällisyyttäSuositusten mukaan ravitsemuslaatu on nostettava ehdottomaksi valintakriteeriksi julkisten ruokapalveluiden hankinnassa. Hinta ei saa syrjäyttää laatua hankinnoissa. Kriteereissä on huomioitu erityisesti rasvan, suolan ja kuidun määrä sekä rasvan laatu. Suositukset sisältävät myös ateriakokonaisuuden osien tarjonnan, ateriakierron, kuluttajien opastamisen sekä kriteerien toteutumisen varmistamisen.
Lisäksi suosituksessa todetaan, että laadukkaiden aterioiden tarjontaa ja työpaikkaruokailua tulisi tukea verotuksellisin keinoin. Henkilöstöruokailun tukijärjestelmän kehittämisessä olisi suosittava terveellisiä vaihtoehtoja. Kuluttajalla pitäisi jatkossa olla mahdollisuus edullisempaan ruokailuun toimipisteissä, jotka ovat sitoutuneet ravitsemuskriteerit täyttävien aterioiden tarjontaan.
Tieto joukkoruokailussa tarjottavan ruoan laadusta ja määrästä sekä palvelujen käyttäjistä ja käytön esteistä on välttämätöntä joukkoruokailun kehittämiseksi ja terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä erilaisilla väestötutkimuksilla. Näistä tutkimuksista voidaan koota tietoja myös ruokapalveluiden käytöstä. Maastamme puuttuvat vielä kattavat seurantajärjestelmät, ja menetelmät tarjotun ruoan ravitsemuslaadun arvioimiseksi ovat edelleen kehitteillä.
neuvotteleva virkamies, Marjaana Lahti-Koski, STM, p. 09 160 74035, [email protected]
erikoistutkija Ritva Prättälä, THL, 020 610 8631, [email protected]
Muualla palvelussamme Muualla verkossa