STM: Tosiasiallinen vaikuttavuus tuottavuutta tärkeämpi
Väestön ikärakenteen muutos ja muut edessä olevat rahoitukselliset haasteet edellyttävät tuottavuuden parantamista. Tuottavuutta ei kuitenkaan voi tarkastella yksioikoisesti irrallaan vaikuttavuudesta. Päätösten ja toimenpiteiden vaikuttavuusarviointi on välttämätöntä tuottavuustarkastelujen rinnalla, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriö tänään julkistamassaan Sosiaaliturvan suunta 2005-2006 -raportissa.
Kaiken kaikkiaan suomalaisen yhteiskunnan keskeinen haaste lähivuosina on tasapainon löytäminen harjoitetun talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kesken niin, että nämä linjaukset sopivat yhteen ja tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi avainsektori tässä on perhepolitiikka.
Vuosittain julkaistavan, nyt kymmenvuotisjuhlaansa viettävän Sosiaaliturvan suunta -raportin laatijoina ovat sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat.
Tuottavuusohjelma vastaa ikärakenteen muutokseen
Kansantalouden tilinpidossa käytettävän tuottavuuskäsitteen mukaan julkisen sektorin tuottavuus on pääsääntöisesti laskenut koko 2000-luvun. Valtiovarainministeriö onkin hallitusohjelman mukaisesti tällä hallituskaudella vetänyt julkisen sektorin tuottavuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa. Tuottavuusohjelmalla pyritään välillisesti vaikuttamaansiihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Tuottavuusmittarit eivät riitä
Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten tuottavuus on alentunut viime vuosina. Terveydenhuollossa tuottavuutta on tavallisesti mitattu suoritteilla resursseja kohti. On tarkasteltu esimerkiksi terveydenhuollon yksiköiden suorittamien leikkausten, hoitojaksojen tai lääkärissä käyntien määrää suhteessa yksiköiden käyttämään rahamäärään. Ajatuksena on, että annetuilla voimavaroilla pitää saada enemmän aikaan, jolloin tarkasteltavan laitoksen tuottavuus kohoaa.
Tällainen mittaustapa soveltuu hyvin taloudellisen tehokkuuden arviointiin. Mittaustapa ei kuitenkaan kerro todellisesta vaikuttavuudesta eli siitä, kuinka suoritteet ovat vähentäneet potilaiden sairauden, vaurion ja vammaisuuden taakkaa tai parantaneet väestön terveyden tilaa ja toimintakykyä. Esimerkiksi Hyksissä neurologia on ns. episodituottavuudella mitattuna heikoin erikoisala, vaikka aivoinfarktin hoidon ennuste on siellä parantunut, 80 prosenttia potilaista tulee nykyisin toimeen ilman kallista jatkohoitoa, ja kuolleisuus on laskenut alemmalle tasolle kuin muissa suomalaisissa terveydenhuollon toimintayksiköissä. Hoidon vaikuttavuutta ei siis tuottavuusmittareissa oteta huomioon.
Oikeita asioita tehokkaasti
Sosiaali- ja terveyspalveluidenkin tuloksellisuuden mittaamisen tulisi jakaantua kahteen osaan: suoritteen vaikuttavuuden ja toisaalta tuottavuuden mittaamiseen. Rajoittuminen vain jompaankumpaan osaan ei anna oikeaa kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen todellisesta suorituskyvystä eikä niiden yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tavoitteena tulee olla, että oikeita asioita tehdään mahdollisimman tehokkaasti.
Palvelujen laadun mittaaminen haasteellista
Palveluiden laatu on huomattavasti vaikeammin mitattavissa kuin niiden määrä. Siitä, kuinka laadulliset tekijät ovat muuttuneet ajan myötä tai vaihtelevat tuotantoyksiköstä toiseen, on saatavissa hyvin niukalti tilasto- tai tutkimustietoa, eikä niitä siksikään ole voitu ottaa riittävästi huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten tuottavuuslaskelmissa.
Perheiden ja perhepolitiikan rooli keskeinen
Tasapainoiseen tuottavuuden kasvuun, korkeaan työllisyyteen ja tasapainoiseen väestörakenteeseen pyrittäessä keskeisiä välineitä ovat perhepolitiikka ja tasa-arvopolitiikka. Perhepolitiikka lasten päivähoitopalveluineen luo perustan naisten tasa-arvoiselle osallistumiselle
työelämään. Perheenjäsenten keskinäinen vastuu arjen tehtävistä luo perheen sisäistä hyvinvointia ja keskinäistä tasa-arvoa, jolla on suora vaikutus työhyvinvointiin.
Lapsiperheiden tukea onkin hallitusohjelman mukaisesti lähdetty nostamaan. Monia lapsiperheille suunnattuja etuuksia on korotettu. Perhepoliittisten etuuksien kokonaistaso onkin nyt lähes samaa suuruusluokkaa kuin 1990-luvun alussa ennen etuuksiin tehtyjä leikkauksia.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee kilpailukykyä
Yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on monen tekijän summa. Terve ja osaava henkilöstö ei synny vain yritysten omin päätöksin, vaan siihen vaikuttaa ratkaisevasti koko harjoitettu yhteiskuntapolitiikka. Korkeaa työllisyyttä, ripeää tuottavuuden kasvua ja tasapainoista väestönkasvua ei saada aikaan pelkällä talous- ja teollisuuspolitiikalla. Hyvä yhteiskuntapolitiikka ja sosiaaliturva edesauttavat talouden kasvua ja ihmisten hyvinvointia.
Sosiaaliturvan suunta 2005-2006 -katsausta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:1) voi tilata Yliopistopainosta, p. 09-7010 2363, s-posti books@yliopistopaino.fiLinkki toiselle sivustolle . 204-sivuisen julkaisun hinta on 24 euroa. Toimittajakappaleet: tiedottaja Terhi Aalto, p. 09-1607 4481, s-posti etunimi.sukunimi@stm.fi. Julkaisu on saatavissa myös STM:n verkkosivuilta www.stm.fiLinkki toiselle sivustolle > Julkaisuja.
Lisätietoja:
Osastopäällikkö Kari Välimäki, STM, p. 09-1607 3194, etunimi.sukunimi@stm.fi
Apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman, STM, p. 09-1607 3831, etunimi.sukunimi@stm.fi
Erikoistutkija Veli Laine, STM, p. 09-1607 3841, etunimi.sukunimi@stm.fi