Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

STM selvitti suomalaisten rahapelaamista

Sosiaali- ja terveysministeriö
16.5.2003 11.46
Tiedote 131/2003

Taloustutkimus OY selvitti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kevään 2003 aikana suomalaisten rahapelaamista puhelimitse yli 5 000:lta 15 – 74–vuotiaalta suomalaiselta. Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten rahapelaamisen yleisyyttä, pelaamisen useutta ja eri muotoja. Lisäksi tarkasteltiin suomalaisten mielipiteitä rahapelaamisesta ongelmana sekä arvioitiin kansainvälisen peliongelmien esiintyvyyttä arvioivan South Oaks Gambling Screen kysymyspatteriston avulla sitä, kuinka suuri joukko yli 15-vuotiaasta väestöstä olisi mahdollisesti rahapelaamisen takia vaikeuksissa.

Vuoden 2002 alusta voimaan tulleen arpajaislain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulee seurata ja tutkia rahapelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja.

Keskeiset tulokset suomalaisten rahapelaamisesta:

Rahapelaamisen yleisyys ja useus

- Tutkimukseen osallistuneista yli 15-vuotiaista suomalaisista keskimäärin 74 prosenttia on pelannut jotakin rahapeliä vuoden aikana.

- Rahapelejä pelaava kansalainen kuluttaa peleihin viikossa keskimäärin 13 euroa ja 4 prosenttia nettokuukausituloistaan

- Suomalainen pelaa keskimäärin 2-3 rahapeliä

- 12 prosenttia rahapelejä pelaavista pelaa rahapelejä useita kertoja viikossa, 43 prosenttia kerran viikossa

Rahapelaamisesta mahdollisesti vaikeuksia

- Kansainvälisen kysymyspatteriston (South Oaks Gambling Screen) mukaisella pisteytyksellä Suomessa olisi runsaasti rahapelejä pelaavien riskiryhmä noin 1,5 prosenttia yli 15-vuotiaasta väestöstä eli 65 000 henkilöä. Tähän ryhmään kuuluville rahapelaaminen oletettavasti aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä vaikeuksia.

- Suoraan kysymykseen ”Pelaatteko itse ongelmallisen paljon rahapelejä” vastasi 1 prosentti kyllä. 4 prosenttia ilmoitti pelanneensa joskus ongelmallisen paljon mutta ei enää.

- Runsaasti pelaavien joukko (65 000 henkilöä) pelaa rahapelejä keskimäärin 12 miljoonalla eurolla kuukaudessa, joka on 11 prosenttia rahapelien kokonaismyynnistä. Tämä joukko käyttää rahapelaamiseen keskimäärin 15 prosenttia nettokuukausituloistaan.

- Runsaasti pelaavien joukosta 59 prosenttia ilmoitti pelanneensa 6-10 eri rahapeliä

- Noin 10 prosenttia pelaajista tuo noin 30 prosenttia peliyhtiöiden rahapelimyynnistä

Mielipidekysymykset

- 50 prosenttia suomalaisista yli 15-vuotiaista mieltää rahapelaamisen vakavaksi ongelmaksi

- 39 prosenttia on sitä mieltä, että rahapeliongelmat ovat lisääntyneet, ja 29 prosenttia, että ongelmat pysyneet ennallaan, ja vain 3 prosenttia on sitä mieltä, että rahapeliongelmat ovat vähentyneet.

Suomalaisesta rahapelaamisesta

Suomalaiset rahapelimarkkinat muodostuvat pääosin kolmen (Oy Veikkaus Ab, Raha-automaattiyhdistys ry, Fintoto Oy) yksinoikeudella toimivan rahapeliyhteisön tarjoamista palveluista. Yksinoikeusmallin lainsäädännöllinen ja yhteiskunnallinen hyväksyntä perustuu Suomessa ja eurooppalaisessa rahapeliperinteessä siihen, että rahapelaaminen aiheuttaa yksittäiselle kuluttajalle mahdollisesti mm. sosiaalisia haittoja. Mallin perusoletus on, että kuluttajaa voidaan sen avulla suojella rahapelaamisen sosiaalisilta haitoilta paremmin kuin täysin yksityisen liiketoiminnan kautta, koska yksinoikeusoperoija ei ole niin riippuvainen liiketoiminnan tuotosta kuin yksityinen peliyhtiö. Tällöin pelien rajoittaminen ja pelaamisen kontrolli toimii paremmin. Yksinoikeusmallin hyväksyntää vahvistaa se, että sen avulla kerätään rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisten operoijien rahapelien myynti on kasvanut vuoden 1992 noin 890 miljoonasta eurosta vuoden 2002 loppuun mennessä noin 1 850 miljoonaan euroon. Samanaikaisesti kaikki operoijat ovat kymmenen viime vuoden aikana tehostaneet liiketoimintojaan mm. seuraavilla tavoilla: tarjottavien pelituotteiden määrä on lisääntynyt, pelituotteiden ja pelaamisen rytmiä on voitu nopeuttaa huomattavasti, teknologian hyödyt on otettu käyttöön mm. vaihtamalla rahapelilaitteita vanhoista uusiin, sähköistä teknologiaa hyödynnetään jakeluverkostossa sekä maksuliikenteessä kuluttajan ja peliyhtiön välillä sekä peliyhtiön alihankkijan ja peliyhtiön välillä. Suomalainen rahapeliteollisuus on toisin sanoen kymmenen viime vuoden aikana muuttanut toimintatapansa ja organisoitumisensa ajan hengen mukaiseksi, länsimaalaisen moderniksi rahapeliteollisuudeksi.

Sosiaaliset haitat

Näyttää siltä, että pelaamisen helppo saatavuus ja nopearytmisyys aiheuttavat osalle suomalaisista vaikeuksia hallita rahapelaamistaan. Kun otetaan huomioon, että rahapelaaminen on lähitulevaisuudessa oletettavasti vielä nopeampaa ja vaivattomampaa, on sosiaali- ja terveysministeriön mielestä erittäin tarpeellista liittää rahapelimarkkinoiden kehittymiseen myös avoin keskustelu rahapelaamisen haittapuolista.

Sivun alkuun