STM:n talousarvioesitys vuodelle 2006
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna aiheutuvat 1,0 miljardin euron arvonlisäveron tilityksen poistamisesta sairausvakuutus- ja kansaneläkerahastoon sekä valtiotyönantajan sosiaaliturvamaksun alentamisesta ja valtionosuuksien lisäämisestä. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja noin 43 miljoonaa euroa. Osana ministeriön hallinnonalaa koskevana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi esitettyjä toimenpiteitä esityksessä on kansaneläkkeiden ja siihen sidonnaisten etuuksien taso-korotukset ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutusraha päihdekuntoutuksen ajalta sekä asumismenojen omavastuun poistaminen toimeentulotuesta.
Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.
Vuonna 2006 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 43,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.
Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maahan
Valtio jatkaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena on riittävän toimeentulon sekä hyvin toimivien ja helposti saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille asuinkunnasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö on mm. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen osana käynnistänyt useita hankkeita, jotka auttavat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään 4 006 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 333 miljoonaa euroa (9,1 %) vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 55 miljoonaa euroa on siirtoa aiemmin erilliseltä momentilta maksetusta lastensuojelun suurten kustannusten tasausmenoista. Lisäyksestä 63 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 94,7 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 2,4 prosentilla.
Valtionosuuksien lisäyksestä 73 miljoonaa euroa liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen. Tästä lisäyksestä 9,9 miljoonaa euroa käytetään kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen, johon liittyvä lain muutos on tullut voimaan 1.8.2005, 4,0 miljoonaa euroa omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen ja 59,2 miljoonaa euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,48 prosenttiyksiköllä.
Rikosasiain sovittelu tulee lakisääteiseksi koko maassa. Talousarvioesitykseen sisältyy esitys valtion korvauksesta rikosasioiden sovittelun järjestämiseen.1.3.2006 lukien.Vuonna 2006 korvaus olisi esityksen mukaan 5,3 miljoonaa euroa.
Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien eräitä määräytymisperusteita tarkistetaan. Vaikeasti vammaisten henkilöiden palveluista aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan uudella vammaiskertoimella sekä lastensuojelun tarpeesta aiheutuvia kustannuksia uudella lastensuojelukertoimella, joka korvaa erillisen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän. Lisäksi syrjäisyyskertoimen määräytymisperusteita muutetaan. Samalla aikaisemmin kunnan omarahoitusosuuden muutoksilla toteutettu valtionosuuksien 94,2 miljoonan euron vähennys otetaan huomioon alentamalla valtionosuusprosenttia 0,77 prosenttiyksiköllä.
Osana pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tähtäävää työmarkkinatukiuudistusta vuoden 2006 alussa toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä. Tämän johdosta kuntien valtionosuuksista on vähennetty 144,2 miljoonaa euroa, koska jatkossa perustoimeentulotuki maksetaan erilliseltä momentilta ja sen rahoitus jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menojen lisäyksen kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia lisätään 67,5 miljoonaa euroa. Lisäys nostaa valtionosuusprosenttia 0,56 prosenttiyksiköllä.
Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen omavastuu 1.9.2006 lukien. Tästä aiheutuneet lisäkustannukset (vuositasolla 40 miljoonaa euroa) rahoitetaan kokonaan valtion varoista.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 32,99 prosentista 33,32 prosenttiin vuonna 2006.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ministeriö esittää 55,2 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta 30 miljoonaa euroa käytettäisiin Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta kohdennettaisiin Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin.
Veteraanien kuntoutus ja hoito turvataan
Valtioneuvoston vuonna 2004 hyväksymän veteraanipaketin toteuttamista jatketaan vuonna 2006. Veteraaneille esitettyjen etujen kokonaissummaksi esitetään 428,3 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan turvata kaikkien veteraanien pääsy kuntoutukseen.
Ensi vuonna myönnetään myös lievävammaisille, 25 prosentin haitta-asteen omaaville, sotainvalideille oikeus valtion korvaamaan jaksottaiseen laitoshuoltoon vuoden 2006 alusta.
Sairausvakuutuksen rahoitus uudistuu
Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on turvata riittävä rahoitus sairauden perusteella myönnettävien etuuksien maksamiseen. Tätä varten sairausvakuutuksessa vahvistetaan vakuutusperiaatetta tiivistämällä maksujen ja etuuksien välistä yhteyttä.
Sairausvakuutusrahaston kautta tapahtuva rahoitus jaetaan kahteen eri osaan, sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen ja työtulovakuutuksenrahoitukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutukseen kuuluvat EU -maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset. Muutoin sairaanhoitovakuutus rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.
Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa osan maatalousyrittäjien ja yrittäjien työterveyshuollon menoista. Vuonna 2006 työnantajat rahoittavat muista työtulovakuutuksen menoista 73 % ja palkansaajat ja yrittäjät yhdessä 27 %.
Työtulovakuutuksen menot arvioidaan ministeriön vuoden 2006 talousarvioesityksessä 1,8 miljardiksi euroksi ja sairaanhoitovakuutuksen menot noin 2 miljardiksi euroksi eli yhteensä sairausvakuutuksen menoiksi arvioidaan 3,8 miljardia euroa. Valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2006 yhteensä 1,1 miljardia euroa, josta osuus työtulovakuutuksen vähimmäispäivärahoista olisi 86 miljoonaa euroa ja osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 5 miljoonaa euroa. Työtulovakuutuksessa työantajien osuus olisi 1,3 miljardia euroa ja palkansaajien ja yrittäjien osuus 0,5 miljardia euroa.
Valtionosuus sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoidosta olisi 907 miljoonaa euroa, osuus toimintamenoista 104 miljoonaa euroa ja sairaanhoitokorvaukset EU -maihin 6 miljoonaa euroa. Vakuutettujen osuudeksi jäisi noin 1 miljardia euroa.
Kansaneläkelaitoksen rahoitusta muutetaan vuoden 2006 alusta siten, että Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 60 % (71 % vuonna 2005) ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Kansaneläkerahaston minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuoritusta arviolta 563 miljoonaa euroa.
Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyen arvonlisäveron tuottoa ei ohjata vuodesta 2006 alkaen sairaus- ja kansaneläkerahastoihin.
Sosiaalivakuutusmaksut
Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään lukuun ottamatta sairausvakuutuksen rahoituksen uudistusta. Rahoitusuudistus vaikuttaa kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoihin sekä sairausvakuutusmaksujen ja kansaneläkemaksujen määräytymiseen. Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muodostavat sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu.
Pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärissä ei tapahdu suuria muutoksia. Työnantajien sairausvakuutuksen maksut nousevat ja vastaavasti kansaneläkemaksut pienenevät. Valtiotyönantajien kansaneläkemaksu alenee kuntatyönantajien tasolle ja sairausvakuutusmaksu muiden työnantajien tasolle. Työnantajien työeläkemaksun arvioidaan pysyvän ennallaan. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun tulee pieni korotus muutosturvaan liittyvien työllistymisohjelmalisien rahoittamiseksi. Korotustarpeen arvioidaan olevan noin 0,04 prosenttiyksikköä keskimääräisessä maksussa.
Palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu yhdessä nostavat maksurasitusta. Eläkkeensaajien ja etuustulon saajien sairausvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Myös palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja työntekijäin työeläkemaksun arvioidaan pysyvän ennallaan.
Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Lisäksi palkansaajien ja yrittäjien maksurasituksen nousu otetaan huomioon vuoden 2006 tuloverotuksessa siten, ettei palkansaajien tuloveroaste keskimäärin nouse. Yrittäjien sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta johtuvaa maksujen nousua hyvitetään myös kasvattamalla sairausvakuutuksen rahoitusta sairaanhoidon kustannuksiin yrittäjien työterveyshuollossa.
Yrittäjien päivärahamaksu on 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajien päivärahamaksu. Tämä aiheutuu uudistuksesta, jolla yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta sen alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta. Uudistus rahoitetaan korottamalla YEL -vakuutettujen yrittäjien sairausvakuutuksen päivärahamaksua.
Sosiaalivakuutusmaksut ovat liitteenä taulukossa 1.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujen yhteismäärät laskevat vuodesta 2005 kaikilla työnantajilla 0,008 %-yksikköä, mikä aiheutuu Lapin alueen ja saaristokuntien työnantajamaksukokeilun päättymisestä.
Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työantajat ja kunta- ja kirkkotyönantajat on vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2005-2009. Maksuvapautuksesta arvioitu vuosittainen maksutuottojen vajaus katetaan Kansaneläkelaitokselle muiden alueiden työnantajien 0,008 %-yksikköä korkeammalla kansaneläkemaksulla. Valtiotyönantajien ja Ahvenanmaan maakunnan maksut alenevat lisäksi 2,8 %-yksikköä.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu:2006(2005)
- yksityinen työnantaja, maksuluokka I2,958(2,966)
- yksityinen työnantaja, maksuluokka II5,158(5,166)
- yksityinen työnantaja, maksuluokka III6,058(6,066)
- kunta- ja kirkkotyönantajat4,008(4,016)
- valtiotyönantajat sekä Ahvenanmaan maakunta4,008(6,816)
Sairausvakuutuskorvaukset
Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 3,8 miljardiin euroon vuonna 2006 (vuonna 2005 3,6 mrd. euroa) Merkittävin kasvu aiheutuu sairauspäivä- ja vanhempainrahamenojen noususta.
Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siirtymällä suoraan, prosenttiperusteiseen korvausjärjestelmään. Samalla korvausmenon kehitykseen vaikutetaan alentamalla tukkuhintoja. Tukkuhintojen alentaminen vähentäisi lääkekorvausmenoja 70 miljoonaa euroa. Vähennys vaikuttaisi sekä vakuutettujen vakuutusmaksuun että sairausvakuutuksen valtionosuuteen, noin 35 miljoonaa euroa kumpaankin. Koska potilaalle aiheutuvat kustannusvaikutukset pyritään säilyttämään ennallaan, muutetaan uudistuksen yhteydessä myös lääkkeistä maksettavaa korvausprosenttia. Lisäksi korvattaisiin annosjakelusta aiheutuvia kustannuksia.
Työttömille tulee oikeus saada Kansaneläkelaitoksen maksamaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen ajalta. Tarkoituksena on kannustaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien kuntoutumista työelämään sekä parantaa heidän toimeentuloaan maksamalla heille päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.
Työnantajille maksettavaa korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon menoista korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin. Korotus katetaan työnantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla. Lisäksi yrittäjien työterveyshuoltoa laajennetaan korvaamalla myös yrittäjien sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa, mistä aiheutuu valtiolle lisämenoja 4,0 miljoonaa euroa.
Yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta sen alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta. Uudistuksen kustannusvaikutukset ovat 7,5 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan perimällä YEL -vakuutetuilta yrittäjiltä osana sairausvakuutuksen päivärahamaksua erityistä lisärahoitusosuutta, jonka suuruus vuonna 2006 olisi 0,25 prosenttia.
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään98,6 miljoonaa. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.
Eläkemenot
Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta varattu vuonna 2006 2,4 miljardia euroa. Kasvua on 737 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu pääasiassa valtionosuuden lisäyksestä kansaneläkkeisiin lähinnä rahoituksen muutoksen johdosta. Määrärahasta käytetään kansaneläkkeisiin 1,8 miljoonaa euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 435 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 62 miljoonaa euroa ja merimieseläkkeisiin 39 miljoonaa euroa.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 16 prosenttia kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.
Kuntien kalleusluokitus pysyy ennallaan vuoden 2007 loppuun saakka.
Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin
Työeläkeindeksi, jolla tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet ja eräät muut ansiosidonnaiset eläkkeet ja etuudet, nousee arviolta noin 1,66 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,17 prosenttia. Palkkakerroin, jolla tarkistetaan muun muassa työeläkkeen perusteena olevat ansiotulot, nousisi noin 3,0 prosenttia vuonna 2005 käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin ovat liitteenä taulukossa 2.
Tasokorotus kansaneläkkeisiin
Lakisääteisen indeksikorotuksen lisäksi kansaneläkkeisiin tehdään 1.9.2006 lukien viiden euron tasokorotus kuukaudessa. Korotus hyödyttää sekä pelkkää kansaneläkettä saavia että myös niitä, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeen tasoon sidottuja etuuksia, joita ovat leskeneläkkeet, ylimääräiset rintamalisät, sotilasavustukset, maahanmuuttajien erityistuet sekä pitkäaikaisesti työttömien eläketuet ja lisäksi maatalousyrittäjien luopumistuet ja sukupolvenvaihdoseläkkeet. Korotukset lisäävät valtion menoja yhteensä 13,2 miljoonaa euroa vuonna 2006. Myös työeläkkeellä olevien ostovoima paranee eläketulovähennyksen nousun myötä.
Työttömyysturva
Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi vuonna 2006 arvioidaan 641,5 miljoonaa euroa (720,0 milj.euroa vuonna 2005) . Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 7,5 prosenttiin vuonna 2006, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha on vuonna 2006 arviolta 23,52 euroa päivältä (23,24 euroa vuonna 2005).
Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi luotuun muutosturvaan liittyi, että taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulle työnhakijalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, maksetaan 1.7.2005 alkaen korotettua työttömyysturvaa, ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää, muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta. Työllistymisohjelmalisän kustannukset rahoitetaan korottamalla työnantajien työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysajan päivärahojen ja vastaavasti valtionosuuden oletetaan kuitenkin alenevan, koska irtisanottuja kannustetaan työttömyyden sijasta koulutukseen.
Kustannusvaikutukseltaan vähäisenä muutoksena esitetään, että työttömyysetuudesta ei vähennettäisi työnhakijan puolison saamaa kotihoidon tukea puolison saadessa samanaikaisesti vanhempainpäivärahaa.
Koulutuspäivärahan työttömyysedellytystä lievennetään. Edellytys poistetaan työllistymisohjelman piirissä olevilta ja muilta henkilöiltä sitä lievennetään kuukaudella. Lisäksi työhistoriaedellytystä yhdenmukaistetaan muun työttömyysturvan kanssa perhepoliittisten vapaiden osalta. Kustannusvaikutus on koulutuspäivärahan valtionosuuteen 0,5 miljoonaa euroa.
Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta ovat liitteenä taulukossa 3.
Resursseja lisätään
Kesäkuun alussa 2005 uudistettuun tasa-arvolakiin liittyen perustetaan 1.1.2006 lukien tasa-arvovaltuutetun toimistoon uusi virka. Myös syyskuun alussa 2005 toimintansa aloittaneen lapsiasiavaltuutetun toimistoa vahvistetaan uudella viralla 1.1.2006 lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistämiseen tietoteknologian avulla osoitetaan yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, josta 1,4 miljoonan. euron lisäys aiempaan esitykseen on tarkoitettu terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tuetaan tietoteknologian hyväksikäyttöä hallinnonalan ohjauksessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ja asioinnissa sekä tuottavuusohjelman edellyttämissä hankkeissa. Tietoteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä rahoitetaan useista eri määrärahoista.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentamisesta terveydenhuollon valvontaan aiheutuvat resurssilisäykset toteutetaan hallinnonalan sisäisin siirroin.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Leila Kostiainen, puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Ismo Kainulainen, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)
Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73791
Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (toimeentuloturva, erityisesti sosiaalivakuutus)
Ylitarkastaja Anneli Sollo, puh. (09) 160 73910 (työttömyysturva)
Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen, puh. (09) 160 73865 (eläkevakuutus)
Hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti, puh. (09) 160 73174 (sairausvakuutus)
Erikoissuunnittelija Minna Liuttu, puh. (09) 160 74423 (sosiaaliturvamaksut)
Finanssisihteeri Tuula Karhu, puh. 09-160 74354 (terveysasiat)
Hallitusneuvos Pekka Järvinen, puh. (09) 160 73800 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Finanssisihteeri Ritva Cantell, puh. (09) 160 73903 (perhe- ja sosiaaliasiat)
