STM:n talousarvioesitys parantaa työttömien ja lapsiperheiden asemaa
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2010 on 11,3 miljardia euroa, joka on 1,8 miljardia euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi. Määrärahan kasvu aiheutuu työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta ja heikentyneestä suhdannetilanteesta, joka vaikuttaa muun muassa työttömyysturva- ja asumistukimenoihin.
Työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kaikilta työnantajilta vuoden 2010 alussa. Vuositason kustannus on arviolta 1,1 miljardia euroa. Vuonna 2010 eläkkeisiin ehdotetaan varattavaksi 4,05 miljardia euroa (2,97 miljardia euroa vuonna 2009).
Kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alenneta vuonna 2010. Tämän kustannusvaikutus valtiolle on noin 33 miljoonaa euroa. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä toimeentulotuen perusosa.
Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti jatkettavan siten, että laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille ja vammaisetuuksien saajille maksettaisiin vammaisetuuksia 1.1.2010 alkaen. Muutoksen arvioidaan lisäävän vammaisetuusmenoja 62,2 miljoonaa euroa. Vastaava vähennys tehdään kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön paluuta esitetään helpotettavaksi 1.1.2010 voimaan tulevalla nelivuotisella lailla, joka antaisi mahdollisuuden ansaita 600 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaisi eläkkeeseen. Vuonna 2010 esityksen arvioidaan säästävän 0,3 miljoonaa euroa kansaneläkemenoissa.
Asumistukeen ehdotetaan 528,1 miljoonaa euroa vuonna 2010 (454,0 miljoonaa euroa vuonna 2009). Keskimääräisen asumistuen on arvioitu nousevan 263 euroon kuukaudessa.
Toimeentulotuessa hyväksyttyä etuoikeutettua ansiotuloa koskevaa toimeentulotukilain säännöstä ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2010 loppuun.
Parannuksia lapsiperheiden arkeen
Isäkuukautta ehdotetaan pidennettäväksi kahdella viikolla 1.1.2010 alkaen. Tästä aiheutuvat 24 miljoonan euron kustannukset rahoitetaan pääosin työnantajien sairausvakuutusmaksulla sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla. Valtion rahoitusosuus on vähäinen.
Osittaisen hoitorahan tasoa esitetään nostettavaksi 70 eurosta 90 euroon 1.1.2010 alkaen. Samalla oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 3,1 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 1,55 miljoonaa euroa.
Kansalliseen rokotusohjelmaan esitetään lisättäväksi uutena rokotteena muun muassa lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta ehkäisevä pneumokokkikonjugaattirokote. Rokotteen hankinta edellyttää 6 miljoonan euron lisäystä vuonna 2010 ja vuositasolla 9,5 miljoonan euron lisäystä. Rokotteen arvioidaan vähentävän merkittävästi pneumokokkitaudeista aiheutuvia sairaalahoitoja, poliklinikka- ja terveyskeskuskäyntejä sekä työstä poissaolopäiviä.
Työttömyysturvaan parannuksia, työttömien koulutusetuuksia uudistetaan
Työttömyysasteen on arvioitu nousevan kuluvan vuoden 9,0 prosentista 10,5 prosenttiin. Vuonna 2010 tämä kasvattaa peruspäiväraha- ja työmarkkinatukimenoja sekä työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja. Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2010 yhteensä 2 063,0 miljoonaa euroa (1 558,4 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Työttömän peruspäiväraha pidetään vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2010 täysimääräinen peruspäiväraha on 25,63 euroa päivältä.
Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan 1.1.2010 alkaen Sata-komitean linjausten mukaisesti. Uudistukset lisäävät työttömyysturvamenoja runsaalla 104 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan kasvavan vajaalla 25 miljoonalla eurolla vuonna 2010.
Aikuiskoulutustukea uudistetaan siten, että työhistoriaan perustuvasta ansaintaperiaatteesta luovutaan. Kaikilla kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttäneillä olisi oikeus tukeen 18 kuukauden ajan. Tuki olisi työttömyyspäivärahan suuruinen ilman lapsikorotuksia, korotusosia ja ylläpitokorvauksia. Valtio rahoittaisi peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Vaikutus valtionosuuteen on 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja vuositasolla 6,0 miljoonaa euroa. Uudistettua etuutta maksetaan 1.8.2010 alkaen.
Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan siten, että aktivointisuunnitelman laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan vuoden 2010 alusta alkaen. Kuntouttavan työtoiminnan määrärahat lisääntyvät 8,5 miljoonalla eurolla, josta 2,1 miljoonaa euroa suunnataan velvoittavuuden ikärajan poistoon.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja niiden maksatus siirretään vuoden 2010 alussa valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen ohjaus ja valtionosuuksien toiminnallinen ohjaus säilyvät sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on arviolta 5,685 miljardia euroa.
Valtionosuuden 21,25 miljoonan euron korotus kohdistetaan muun muassa 1.9.2009 voimaan tulevan vammaispalvelulain uudistuksen toimeenpanoon, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Valtionosuutta lisätään myös rintasyöpäseulontojen laajentamiseen.
Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5,0 miljoonaa euroa.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksi toimintakuluineen vuonna 2010 arvioidaan 5,9 miljoonaa euroa. Vastaavat vähennykset on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.
Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausrakentamiseen esitetään jälkirahoitteista valtionavustusta 10 miljoonaa euroa, joka maksetaan aikaisintaan vuonna 2012.
Muutoksia sairausvakuutuskorvauksiin
Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan vuonna 2010 kaikkiaan noin 4,638 miljardiin euroon (4,406 miljardia euroa vuonna 2009). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen, lääkekorvaus- ja matkakorvausmenojen kasvusta.
Vuonna 2010 sairauspäivärahan saaminen olisi ensisijainen opintotukeen nähden.
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään enintään 105,6 miljoonaa euroa. Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan 1 eurolla. Vuoden 2010 alusta ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä.
Suuhygienistin hammaslääkärin määräyksestä itsenäisenä ammatinharjoittajana annettu hoito korvataan sairausvakuutuksesta 1.1.2010 alkaen.
Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon varataan 8,4 miljoonaa euroa.
Muita muutoksia
Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää esitetään lisättäväksi yhdellä nykyisestä 25 päivästä 26 päivään vuonna 2010. Esitys lisää määrärahan tarvetta 4 miljoonaa euroa. Turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat vuoden 2010 alussa. Niiden määrärahan tarve on 2,9 miljoonaa euroa.
Rintamaveteraanien määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon veteraanien mahdollisuudet päästä avo- tai laitoskuntoutukseen. Rintamaveteraanitoimintaan lisätään 1,8 miljoonaa euroa. Ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä hoitotukea saaville rintamaveteraaneille maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää 1.9.2010 alkaen. Lisäksi eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavan rintama-avustuksen määrää tarkistetaan vastaamaan paremmin rintamalisän määrää.
Oikeuslääkinnän hallinto, oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen sekä oikeuslääketieteelliset ja oikeuspsykiatriset tutkimukset uudelleen organisoidaan niin, että vastuu toiminnasta keskitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, jonne siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja valtiovarainministeriön pääluokasta yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.
Työsuojelupiirit yhdistetään 1.1.2010 perustettaviin uusiin aluehallintoviranomaisiin, ja ne toimivat entisin viranomaisvaltuuksin. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot –momentilta siirretään 3,0 miljoonaa euroa Aluehallintovirastolle ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tukitehtävien määrärahasiirtona.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala osallistuu merkittävällä panoksella työllisyyden edistämiseksi koottavan paketin rahoitukseen. Hallinnonalan määrärahoista vähennetään 48,6 miljoonaa euroa, josta 38 miljoonaa euroa kohdistuu kansaneläkerahaston varojen vähimmäismäärän alentamiseen ja 5,4 miljoonaa euroa hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin, 2,0 miljoonaa euroa Työterveyslaitoksen valtionapuun ja 3,2 miljoonaa euroa terveyden edistämisen rahoituksen uudelleen järjestämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio sisältää hallituksen toimenpiteet naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen laadinnassa vuodesta 2007 alkaen.
Hallitus päätti valtion talousarvioesityksen sisällöstä tiistaina 15. syyskuuta. Tasavallan presidentti antoi talousarvioesityksen eduskunnalle samana päivänä.
Liitteet:
1) Sosiaalivakuutusmaksut
2) Muutoksia sairausvakuutukseen
3) Työnantajan kansaneläkemaksun poisto lisää valtion eläkemenoja
4) Parannuksia työttömyysturvaan
5) Tavoitteena toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut
6) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kehittäminen
Lisätietoja
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Ilkka Oksala, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)
Kansliapäällikkö Kari Välimäki puh. (09) 160 73763 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73194 (yleiset kysymykset)
Apulaisosastopäällikkö Mikko Staff, puh. (09) 160 73791 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Arto Mynttinen, puh. (09) 160 73817 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (sosiaalivakuutus, toimeentuloturva)
Ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman, puh. (09) 160 73869 (sosiaalivakuutus)
Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi, puh. (09) 160 73866 (eläkkeet)
Johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 (sairausvakuutus)
Ylitarkastaja Anneli Sollo, puh. (09) 160 73910 (työttömyysturva)
Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, puh. (09) 160 73313 (terveysasiat, perhe- ja sosiaaliasiat)
Johtaja Pekka Järvinen, puh. (09) 160 73800 (terveysasiat)
Finanssisihteeri Tuula Karhu, puh. (09) 160 74354 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, puh. (09) 160 73773 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson. puh. (09) 160 73760 (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valtionavustukset)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valtionavustukset)
Finanssisihteeri Jenni Eskola, puh. (09) 160 73903 (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valtion-avustukset)
Ohjelmajohtaja Maija Perho, puh. (09) 160 72409 (terveyden edistämisen politiikkaohjelma)
Tasa-arvoneuvos Riitta Martikainen, puh. (09) 160 74458 (tasa-arvoasiat)