Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

STM:n talousarvioesityksessä täsmätoimia heikoimmassa asemassa oleville

Sosiaali- ja terveysministeriö
12.9.2006 6.00
Tiedote 335/2006

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on runsas 11 miljardia euroa. Määrä on 379,2 miljoonaa euroa, noin 3,4 prosenttia, kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriön ensi vuoden talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti lapsiperheille, vammaisille, yrittäjille sekä eläkeläisille ja veteraaneille.

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna ovat 280 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionapuihin, yhteensä 67,2 miljoonan euron valtionosuus eläkevakuutukseen ja 54,1 miljoonan euron valtionosuus sairausvakuutukseen. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja runsaat 50 miljoonaa euroa. Osana ministeriön hallinnonalaa koskevina täsmätoimenpiteinä lasten ja eläkkeensaajien olosuhteiden parantamiseksi esitetään etuuksien korottamiseen ja palvelujen parantamiseen lähes 40 miljoonaa euroa.

Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.

Vuonna 2007 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 45,2 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille

Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa asukkaat saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja kohtuullisessa ajassa ja perustoimeentulo turvataan koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa, jota toteutetaan vuosina 2003–2007, jatketaan ensi vuonna yhdenmukaisin perustein suoritettavaa hoidon tarpeen arviointia, pyritään varmistamaan hoitoon pääsy määräajassa, toimeenpannaan erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmat, vahvistetaan perusterveydenhuollon ja ehkäisevän työn asemaa palvelujärjestelmässä ja kehitetään edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 4,3 miljardia euroa, jossa on lisäystä noin 280 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna.

Lisäyksestä 63 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 82,3 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 2,0 prosentilla. Lisäksi asukasluvun kasvu ja muut laskentatekijöiden muutokset lisäävät valtionosuuksia.

Lisää voimavaroja lasten ja vammaisten palveluihin - omaishoitajien jaksamista tuetaan

Valtionosuuksien lisäyksestä 50 miljoonaa euroa ehdotetaan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen ja 25 miljoonaa euroa Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen.

Sosiaalialan kehittämishankkeen määrärahalisäyksestä runsas 17 miljoonaa euroa käytetään sosiaalipalvelujen kehittämiseen: Lasten päivähoidossa parannetaan erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten asemaa lisäämällä erityislastentarhanopettajien määrää. Perhehoitajien asemaa parannetaan korottamalla hoitopalkkioiden ja kulukorvausten vähimmäismääriä.

Vammaisten palveluja parannetaan lisäämällä tulkkipalvelujen määrä ja laajentamalla päivätoiminta koskemaan kehitysvammaisten lisäksi myös muita vaikeavammaisia.

Omaishoitajien jaksamista tuetaan lisäämällä omaishoitajille järjestettävien vapaapäivien määrää yhdellä päivällä.

Elatustukea korotetaan 5 prosentilla eli 5,95 euroa kuukaudessa. Korotus nostaa tuen 124 euroon kuukaudessa. Kuntien valtionosuutta lisätään tämän johdosta 2,5 miljoonaa euroa. Elatustuen korottamisesta on julkisuudessa ollut virheellisiä tietoja, niin että korotus koskisi vain yksinhuoltajaperheitä. Korotus tulee kuitenkin kaikille elatustukea saaville.

Adoptioperheiden tukea laajennetaan maksamalla lasten kotihoidon tukea yli kolmevuotiaan lapsen adoptiovanhemmille hoitovapaan ajalta. Kuntien valtionosuutta lisätään tämän johdosta 0,2 miljoonaa euroa.

Lasten yksityisen hoidon tuen saamista koskevia säännöksiä täsmennetään niin, että yksityisen hoidon tuen saaminen lasten kotihoidon tuen lisäksi mahdollistetaan sisaruksille. Kuntien valtionosuutta lisätään tämän johdosta 0,2 miljoonaa euroa.

Lasten kotihoidontuen sisaren hoitorahaa korotetaan 10 eurolla kuukaudessa. Valtionosuudet kasvavat tämän johdosta 1,4 miljoonaa euroa.

Valtionosuusprosenttia korotetaan

Kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvä 50 miljoonan euron lisäys ja Sosiaalialan hankkeeseen liittyvästä lisäyksestä lähes 8 miljoonaa euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen yhteensä 0,46 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtionosuusprosenttia korotetaan 0,10 prosenttiyksiköllä liittyen vuonna 2006 toteutettuun toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamisen kompensaatioon.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin vuonna 2007.

Valtionavustusta hankkeisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin valtionavustusta 39,8 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta vajaat 13 miljoonaa euroa esitetään käytettäväksi Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta esitetään kohdennettavaksi Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin sekä valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille tartuntatautien tehostamista ja pandemiaan varautumista varten.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 60 %. Valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus katetaan pääosin työnantajilta perittävällä kansaneläkemaksulla. Valtion osuus kansaneläkemenoista on 841 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet ja vammaistuet kokonaisuudessaan eli noin 450 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkevakuutusrahaston rahoitusomaisuuden, jonka tulee olla vähintään 4 % vuotuisista maksetuista kokonaismenoista sekä turvaa kansaneläkevakuutusrahaston maksuvalmiuden. Vuonna 2007 kansaneläkerahaston vähimmäistason säilyttäminen edellyttää valtion takuusuoritusta arviolta 600 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutus on jaettu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Vuonna 2007 arvioidaan vakuutettujen ja työnantajamaksuista tuloutuvan yhteensä 1 859 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäispäivärahat, osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta sekä osuuden vanhempainpäivärahoista, yhteensä 90 miljoonaa euroa. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan sekä osuuden Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi palkansaajat, yrittäjät sekä etuudensaajat, yhteensä 1 008 miljoonan euron osuudella ja valtio yhteensä 1 072 miljoonan euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvän ennallaan ja työeläkemaksujen arvioidaan nousevan hieman.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujen yhteismäärät nousevat vuodesta 2006 kaikilla työnantajilla 0,003 prosenttiyksikköä.

Lapin alueen ja saaristokuntien työnantajan sosiaaliturvamaksukokeilua on jatkettu vuosille 2006-2009 ja laajennettu koskemaan kunta- ja seurakuntatyönantajia.

Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työnantajat sekä kunta- ja seurakuntatyönantajat ovat vapautettuja työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2005-2009.

Lisäksi Pielisen-Karjalan, Rautavaaran ja Ilomantsin yksityiset, kunta- ja seurakuntatyönantajat vapautetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2007-2009.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Vuodesta 2007 alkaen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 2,06 % palkasta. Maksu on sama kuin vuonna 2006.

Työnantajan kansaneläkemaksut

Yksityisten työnantajien ja valtiotyönantajien kansaneläkemaksu on vuonna 2007 maksuluokasta riippuen 0,901 % (vuonna 2006 0,898 %), 3,101 % (3,098 %) tai 4,001 % (3,998 %). Valtiotyönantajien ja kunta- ja seurakuntatyönantajien kansaneläkemaksu nousee 1,951 prosenttiin. Kansaneläkemaksun 0,003 prosenttiyksikön korotus aiheutuu sosiaaliturvamaksun alennuskokeilun laajentamisesta. Vakuutetuilta ei peritä kansaneläkemaksua.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu muodostuu sairausvakuutuksen päivärahamaksusta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta.

Vuonna 2007 palkansaajilta peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 0,76 % ja sairaanhoitomaksua 1,30 % eli yhteensä 2,06 % (vuonna 2006 2,10 %). Yrittäjiltä peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 1,01 % ja sairaanhoitomaksua 1,30 % eli yhteensä 2,31 % (vuonna 2006 2,35 %). Eläketuloista ja etuustuloista peritään edellisvuotta pienempää sairaanhoitomaksua 1,47 % (1,50 % v. 2006).

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän vuoden 2006 tasolla, jolloin se on 0,75 prosenttia palkkasumman 840 940 euron osalta ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän edelleen 0,58 prosenttina palkasta.

Työeläkevakuutusmaksut

Keskimääräisen työnantajan TEL -maksun arvioidaan nousevan 16,6 prosenttiin. Valtiotyönantajan työeläkemaksut arvioidaan pysyvän ennallaan 19,2 prosentissa. Kuntatyönantajan työeläkemaksun arvioidaan nousevan 23,90 prosenttiin (23,73 % vuonna 2006). Sekä työntekijän, yrittäjän että työnantajan työeläkemaksujen arvioidaan nousevan vuoden 2006 tasosta. Työntekijän perustyöeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,4 prosenttiin (4,3 % vuonna 2006). 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksun arvioidaan nousevan 5,6 prosenttiin (5,4 % vuonna 2006).

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkemaksun, joka seuraa TEL -työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, arvioidaan nousevan alle 53-vuotiaiden osalta 21,0 prosenttiin (20,8 % vuonna 2006) ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,2 prosenttiin palkasta (21,9 % vuonna 2006).

Sairausvakuutuksen menot

Sairausvakuutusmenojen arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 4,029 miljardiin euroon (3,8 miljardia euroa vuonna 2006). Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäivärahamenojen sekä lääkekorvaus- ja sairauspäivärahamenojen noususta.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään enintään 100,1 miljoonaa euroa (98,6 miljoonaa euroa vuonna 2006). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.

Maatalouden tilakäyntejä tehostetaan 1.1.2007 lukien osana maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Kokonaiskustannukset lisääntyvät uudistuksen johdosta 0,7 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 0,3 miljoonaa euroa.

Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön 1.1.2007. Se mahdollistaa joustavan työhön paluun sairaslomalta ja alentaa sairauspäivärahamenoja 3,5 miljoonaa euroa. Vuositasolla vaikutus on 5,5 miljoonaa euroa.

Urheiluseurat maksavat vuoden 2007 alusta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Vakuutusmaksun tuottolisäyksenä on huomioitu 0,3 miljoonaa euroa, mikä myös otetaan huomioon vakuutusmaksua määrättäessä.

Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimineet sosiaalivakuutuslautakunnat lakkautetaan 1.1.2007 lukien ja toiminta siirtyy sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.

Perhevapaat

Perhevapaauudistuksessa vanhempainpäivärahoja korotetaan osittain. Äidille maksetaan äitiysloman ensimmäiseltä 56 arkipäivältä nykyistä korkeampaa päivärahaa (n. 90 % tuloista). Tämän jälkeen äidille maksettava äitiys- tai vanhempainraha määräytyy nykyperustein. Jos isä pitää osan vanhempainpäivärahakaudesta, hänelle maksetaan ensimmäisiltä 50 arkipäivältä nykyistä korkeampaa vanhempainrahaa, eli noin 80 % työtuloista. Isän ei tarvitse jäädä kotiin heti äitiyspäivärahajakson päätyttyä, vaan perhe voi jakaa vanhempainrahajakson vapaasti.

Työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaan ja ns. isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi pidennetään adoptiovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa 180 päivästä 200 päivään. Valtio rahoittaa uudistuksesta 0,8 miljoonaa euroa. Lisäksi uudistusta rahoitetaan korottamalla palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköä ja työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,05 prosenttiyksikköä. Korotus sisältyy edellä mainittuihin vakuutusmaksuihin.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta varattu 2,45 miljardia euroa (2,38 miljardia euroa vuonna 2006). Määrärahasta käytetään kansaneläkkeisiin 1,9 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 447 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 68 miljoona euroa ja merimieseläkkeisiin 42 miljoonaa euroa. Kasvua on edelliseen vuoteen 67,2 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu pääasiassa 1.9.2006 tehtävästä tasokorotuksesta kansaneläkkeisiin sekä hallituksen täsmätoimenpiteistä eläkeläisten ja vammaisten etuuksiin.

Eläkkeensaajan asumistuen asumiskustannusten enimmäismääriä korotetaan vuosittaisen normaalikorotuksen lisäksi I ja II kunta-alueilla 2,8 prosentilla ja III kunta-alueella 1,4 prosentilla. Asumistuen enimmäismäärän korotus olisi 157 euroa vuodessa I kunta-alueella, 145 euroa II kunta-alueella ja III kunta-alueella 64 euroa vuodessa. Enimmillään asumistuki nousisi I kunta-alueella noin 11 euroa/kk, II kunta-alueella noin 10 euroa/kk ja III kunta-alueella noin 4,5 euroa/kk. Korotukset koskettavat I-kunta-alueella noin 8 000, II- kunta-alueella 14 500 ja III kunta-alueella 18 500 eläkkeensaajaa. Uudistus lisää valtion kustannuksia noin 4,6 miljoonalla eurolla.

Eläkkeensaajien erityishoitotukea korotetaan 15 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 lukien. Erityishoitotuki kohoaisi tasokorotuksen johdosta 276,64 euroon kuukaudessa. Tasokorotuksen lisäksi eläkkeensaajan erityishoitotukeen tehdään normaali indeksitarkistus vuonna 2007. Kolmiportaista eläkkeensaajan hoitotukea maksetaan tarvittavan hoidon ja erityiskustannusten korvaamiseksi 65-vuotta täyttäneelle työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä saavalle henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Uudistuksen kustannukset arvioidaan noin 4,8 milj. euroksi.

Lasten erityishoitotukea, jota maksetaan alle 16-vuotiaalle vammaisesta tai pitkäaikaisesti sairaasta lapsesta, jonka hoidosta aiheutuu vanhemmille erityistä taloudellista tai muuta rasitusta, korotetaan 15 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 lukien, jolloin tuki nousisi 355,03 euroon kuukaudessa. Tasokorotuksen lisäksi lapsen erityishoitotukeen tehdään normaali indeksitarkistus vuonna 2007. Tuen saajia arvioidaan olevan noin 3 100. Lasten erityishoitotukeen tehtävästä korotuksesta aiheutuu noin 0,6 milj. euron kustannusten lisäys valtiolle.

Erityisvammaistukeen oikeuttaville vammaisille osoitetaan 15 euron lisäys 1.1.2007 lukien, jolloin tuki kohoaisi tasokorotuksen johdosta 355,03 euroon. Tasokorotuksen lisäksi erityisvammaistukeen tehdään normaali indeksitarkistus vuonna 2007. Erityisvammaistukea maksetaan vaikeavammaiselle tai vammaiselle, joka tarvitsee päivittäin toisen henkilön apua tai jolle sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kustannukset ovat erittäin suuret. Erityisvammaistuki kohdistuu noin 2 900 tuen saajaan. Muutoksesta aiheutuu noin 0,5 milj. euron kustannusten lisäys valtiolle.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Yrittäjien eläkelakia ja siihen liittyviä muita lakeja uudistetaan 1.1.2007 lukien. Yrittäjien eläkelain kokonaisuudistuksen lisäksi kehitetään apurahansaajien eläketurvaa, lakkautetaan yrittäjien lisäeläketurva, tarkistetaan vakuuttamisvelvollisuutta ja korotetaan yrittäjien työtulon ylärajaa. Uudistusten johdosta valtionosuus vähenee yhteensä 9,8 miljoonaa euroa vuonna 2007. Kun eläkkeitä ryhdytään maksamaan vuosina 2030–2080 eläketurvasta riippuen, valtion osuudet kasvavat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Maatalousyrittäjän eläkelakia ja siihen liittyviä muita lakeja uudistetaan 1.1.2007 lukien. Maatalousyrittäjän eläkelain kokonaisuudistuksen lisäksi vakuuttamisvelvollisuutta tarkistetaan. Uudistuksen johdosta valtionosuus vähenee 0,6 milj. euroa. Uudistus lisää vakuutettujen määrää arviolta 1 000 maatalousyrittäjällä.

Kuntien kalleusluokitus pysyy ennallaan vuoteen 2008 saakka.

Veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen rahaa

Hallitus on toteuttanut vuosina 2004-2006 veteraanipaketin, jonka kustannukset olivat runsas 21 miljoonaa euroa. Jatkotoimenpiteenä hallitus laajentaa sotainvalidien laitoshoitoon pääsyä alentamalla haitta-asterajaa nykyisestä 25 prosentista 20 prosenttiin. Uudistuksella vähennetään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Laajennuksen kustannukset ovat 2 miljoonaa euroa. Uudistus mahdollistaa 200 veteraanin intervallihoidon.

Toisena merkittävänä täsmätoimenpiteenä hallitus lisää rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan määrärahaa 1 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa 1 200 veteraanille lisäkuntoutuksen. Tämä varmistaa kuntoutuksen lähellä kotia ja jopa kotiympäristössä, koska perinteinen kuntoutustoiminta ei usein enää sovellu kaikkein iäkkäimmille ja toimintakyvyltään heikentyneille veteraaneille.

Lisäksi sotainvalidien puolisoiden kuntoutusmäärärahaa nostetaan 0,2 miljoonalla eurolla, jolloin korotetulla määrärahalla voidaan kuntouttaa 1 630 henkilöä. Lisäksi eräiden erityisryhmien kuntoutusmäärärahaa nostetaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 2,07 % edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2006 1,66 %): Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,67 % (vuonna 2006 1,32 %). Palkkakerroin merkitsi noin 2,7 prosentin nousua vuoden 2006 käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi vuonna 2007 arvioidaan 660 miljoonaa euroa (667,5 miljoonaa euroa vuonna 2006). Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 7,4 prosenttiin vuonna 2007, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha vuonna 2007 on arviolta 23,89 euroa (23,50 euroa vuonna 2006) päivältä.

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeutta muutetaan 1.10.2007 lukien siten, että yritystoiminnan tai oman työn lopettamista tai neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos perheenjäsenen työ yrityksessä on loppunut tuotannollis-/taloudellisista syistä. Uudistus lisää valtion menoja vuonna 2007 työmarkkinatukimenot mukaan luettuna 1,45 miljoonaa euroa. Vuositason kustannukset ovat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitävien terveystarkastusten toteutumista tehostetaan käynnistämällä 1,5 miljoonan euron kokeiluhanke.

Tuottavuusohjelmaa toteutetaan

Tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyvinä toimenpiteinä ministeriö on asettanut hallinnonalan tutkimus- ja kehittämislaitosten toiminnan tehostamista selvittävän työryhmän, jonka ehdotusten pohjalta valmistellaan vuoden 2008 talousarvioon liittyvä hallituksen esitys. Edelleen selvitetään ne toimenpiteet, joilla voidaan vähentää valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten työmäärää ja myös henkilöstötarvetta mm. vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallintaa parannetaan ja sähköisen asianhallinnan laajentamista uusille tehtäväalueille jatketaan vuonna 2007. Vuoden 2007 kevääseen mennessä selvitetään ministeriön roolia, ministeriötason tehtäväkokonaisuutta ja kokoa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan hallinnonalalla asteittain vuosina 2007–2009.

Influenssapandemiaan varaudutaan

Hallinnonalan valmiutta tukea kansallista varautumista influenssapandemiaan parannetaan edelleen. Kansanterveyslaitoksen pysyvää valmiustasoa nostetaan myös muiden uhkaavien tartuntatautitilanteiden tai biologisten uhkatilanteiden varalta mm. parantamalla päivystysvalmiutta, laboratoriovalmiuden ylläpitoa sekä tehostamalla pandemian torjuntaan rakennettua viestintä- ja tietoteknistä valmiutta. Edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille esitetään valtionavustusta alueellisen epidemiologisen toimintavalmiuden ja asiantuntijuuden kehittämiseen sekä yleensä tartuntatautien torjuntavalmiuksien parantamiseen mukaan lukien nykyisten eristystilojen kunnostaminen ja uusien rakentaminen. Myös lääninhallitusten toimintavalmiuksia tehostetaan.

Asiakastietojen sähköinen arkisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn kehittämiseen esitetään yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa. Tätä koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle myöhemmin. Lakiesityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi tulisi mm. ylläpitää sähköistä arkistopalvelua.

STM:n ehdotus budjettiosuudekseen 2007:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sostu/talou/tae2007/tae2007stm.htx

Lisätietoja:
Valtiosihteeri Leila Kostiainen, puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Kimmo Norrmén, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)
Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73791 (budjetti kokonaisuudessaan)
Talouspäällikkö Arto Mynttinen, puh. (09) 160 73817 (virastoja ja laitoksia koskevat asiat)
Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (sosiaalivakuutus, toimeentuloturva)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, puh. (09) 160 74423 (sosiaalivakuutus)
Johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 (sairausvakuutus)
Hallitusneuvos Esko Salo, puh. (09) 160 73180 (työttömyysturva)
Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen, puh. (09) 160 73865 (eläkevakuutus)
Finanssisihteeri Tuula Karhu, puh. (09) 160 74354 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen, puh. (09) 160 73804 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Finanssisihteeri Ritva Cantell, puh. (09) 160 73903 (perhe- ja sosiaaliasiat)

Sivun alkuun