STM:n talousarvioesityksen painopisteet vuodelle 2005

STM:n esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna aiheutuvat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi ohjattavasta lisärahoituksesta, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamisesta, sairausvakuutukseen ehdotetuista uudistuksista ja kasvaneista sairausvakuutusmenoista. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät menoja noin 57,5 milj. euroa. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön valtionosuuksien muodossa.

Vuonna 2005 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 41,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä STM:n osuus on kaksi kolmannesta.

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää rahaa

Valtio jatkaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntia, kun ne tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin 3 544,9 miljoonaa euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen on noin 226 miljoonaa euroa (6,8 %). Valtionosuuksien lisäyksestä runsaat 110 miljoonaa euroa liittyy Terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Tästä lisäyksestä 11,4 miljoonaa euroa käytetään lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korottamiseen, 7,1 miljoonaa euroa kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen ja 91,7 miljoonaa euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,79 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 31,82 prosentista 32,98 prosenttiin vuonna 2005. Lisäksi valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 54,4 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta 30 miljoonaa euroa käytetään Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta kohdennetaan Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitykseen liittyy 55,3 miljoonan euron korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin. Tämä on 8 miljoonaa euroa (17 %) enemmän kuin tänä vuonna.

Talousarvioehdotuksessa on myös esitys valtion korvauksesta rikosasioiden sovittelun järjestämiseen. Vuonna 2005 korvaus olisi 1,6 miljoonaa euroa. Esitys merkitsee rikosasioiden sovittelun vakinaistamista koko maassa.

Perheiden asemaa parannetaan - työnantajien perhevapaakustannuksiin lisää tukea

Sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismäärää korotetaan 3,75 eurolla päivältä ja se kohdistuu sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan sekä erityisäitiysrahaan. Muutos korottaa vastaavasti myös kuntoutusrahalain mukaista päivärahan vähimmäismäärää. Vähimmäispäiväraha on vuoden 2005alusta 15,20 euroa päivältä. Korotukset kasvattavat valtion menoja yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. Lisäksi päivärahan määräytymisperusteita tarkistetaan ajallisesti lähekkäin olevien raskauksien sekä lyhyiden työsuhteiden osalta. Työnantajille aiheutuvia ns. perhekustannuksia tasataan aiempaa enemmän korottamalla maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta. Tarkistukset kasvattavat valtion menoja 12,4 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa korotetaan 42 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahaa 19,60 eurolla kuukaudessa 1.1. 2005 lukien. Korotuksen jälkeen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 euroa kuukaudessa.

Lapsiasiainvaltuutetun virka perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen 1.9.2005. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa valvoa ja edistää lasten oikeuksia ja etuja.

Sairausvakuutuskorvaukset

Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edellisten vuosien tapaan 8,4 miljoonaa euroa. Julkisten liikennepalvelujen yhdistelemisestä arvioidaan saatavan säästöä vuonna 2005 yksi miljoona euroa. Julkisen terveydenhuollon hoidon saatavuuden turvaaminen poistaa erikoismaksuluokkaan maksettavat sairausvakuutuskorvaukset vuoteen 2008 mennessä. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuu toteutetaan vuoden 2005 alusta lukien siten, että julkisen sairaanhoidon piirissä toteutettu hoito korvataan kunnille kuntalaskutuksen mukaisesti.

Sairausvakuutusmenot kasvavat ensi vuonna arviolta 7 prosentilla, mikä aiheutuu pääasiassa sairauspäivärahamenojen ja lääkekorvausmenojen kasvusta. Sairausvakuutusmenojen arvioidaan olevan vajaa 3,7 miljardia euroa vuonna 2005. Muutosten arvioidaan lisäävän valtion rahoitusta sairausvakuutukseen noin 30 prosenttia. Yhteensä valtio ohjaa, arvonlisäverotilitys (1,0 miljardia euroa) mukaan luettuna, kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoon 3,1 miljardia euroa (valtion suorat rahoitusosuudet puuttuivat ao. luvusta).

Eläkemenot

Valtion osuus kansaneläkemenoista pienenee kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna kolme prosenttia eli noin 55,0 miljoonan euron verran. Yhteensä eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta ensi vuonna varattu runsaat 1,6 miljardia euroa. Määrärahasta kansaneläkkeisiin käytetään reilut 1,05 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 415 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 61 miljoonaa euroa ja merimieseläkkeisiin 37 miljoonaa euroa. Tästä noin 15 milj. euroa aiheutuu eläkkeensaajille maksettavien etuuksien indeksikorotuksista

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 15 prosenttia kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Eläkeuudistus ja indeksitarkistusten uudistaminen

Vuoden 2005 alusta voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamista siten, että eläkkeellesiirtymisikä, joka on noin 59 vuotta, nousisi kahdella - kolmella vuodella vuoteen 2010 mennessä. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Lisäksi uudistukset muuttavat eläkkeen määräytymisperusteita nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Eläkettä kertyy myös alle 23-vuotiaana tehdystä työstä ja eläke määräytyy koko työuran ansioiden mukaan. Eläkettä karttuu myös lastenhoidon ajalta ja opiskeluajalta. Vuoden 2009 alusta otetaan myös käyttöön ns. elinaikakerroin, jotta eläketurva voitaisiin sopeuttaa keskimääräiseen eliniän kasvuun.

Vuoden 2005 alusta lukien kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa hintatason lisäksi on 20 prosenttia ansiotason reaalikasvua. Lisäksi eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa siirrytään palkkakertoimeen, jossa hintatason lisäksi on 80 prosenttia ansiotason reaalikasvua. Tätä samaa palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuksen päivärahojen ja kuntoutusrahojen tulorajojen määrittelyssä sekä sairausvakuutuksen päivärahojen, kuntoutusrahojen ja poikkeustapauksissa myös työttömyyspäivärahan perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa. Maksussa olevia vähimmäismääräisiä kuntoutusrahoja tarkistetaan jatkossa kansaneläkeindeksillä ja muita kuntoutusrahoja eläkeindeksillä.

Työttömyysturva

Työttömyysasteen arvioidaan laskevan nykyisestä 8,8 prosentista 8,3 prosenttiin vuonna 2005. Tämä vähentää sekä työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja että perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Yrittäjien työttömyysturvaa tarkistetaan siten, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi on mahdollista ilman etuuksien menettämistä. Yrittäjien työttömyysturvan tarkistamisen vaikutus kokonaismenoissa on vähäinen.

Työttömän peruspäivärahaa on tarkoitus korottaa elinkustannusten muutosta vastaavasti 23,16 eurosta 23,30 euroon päivää kohti.

Toimeentuloturva

Toimeentuloturvaa kehitetään ennaltaehkäisevin toimenpitein. Tavoitteena on työelämän vetovoiman lisääminen, jota toteutetaan erillisellä Veto -ohjelmalla. Ohjelmassa seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia ja edistetään työhyvinvointihankkeita. Erityisesti painotetaan työelämän laatua ja hyvää työturvallisuuskulttuuria. Samalla tehostetaan työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Erillisillä toimenpiteillä ehkäistään syrjäytymistä ja köyhyyttä ja edistetään paluuta itsenäiseen selviytymiseen.

Tapaturmavakuutus

Maatalousyrittäjien työtapaturmien ja ammattitautien torjunnan tehostamiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen perustetaan työterveyshuollon tilakäyntirekisteri.

Sosiaalivakuutusmaksut

Työnantajien ja vakuutettujenpakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärät nousevat. Yksityisen sektorin työnantajan kansaneläkemaksu säilyy ennallaan ja on 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkoista, riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Julkisen sektorin kansaneläkemaksu säilyy myös ennallaan eli kuntien, kuntayhtymien ja kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu 2,40 prosenttina ja valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu 3,95 prosenttina palkoista.

Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu on poistettu vuosilta 2003-2005. Vajeen kattamiseksi työnantajien sairausvakuutusmaksua on korotettu 0,014 prosenttiyksiköllä. Tällöin yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kirkkotyönantajan, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,614%. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,864 %.

Yksityisen sektorin työnantajan työttömyysvakuutusmaksu noussee 0,7 prosenttiin 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin 2,7 prosenttiin. Työnantajien keskimääräisen työeläkemaksun arvioidaan pysyvän edelleen 16,8 prosenttina.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee arviolta 0,15 prosenttiyksikköä, mutta 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden osalta 1,35 prosenttiyksikköä. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy 1,5 prosenttina. Työntekijän perustyöeläkemaksun arvioidaan pysyvän edelleen 4,6 prosenttina. Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan nousevan 0,4prosenttiin palkasta.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL -työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, on oletettu olevan alle 53-vuotiaiden osalta 21,6 prosenttia ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,8 prosenttia.

Kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 100 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos voi käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisiin kuntoutushankkeisiin 87,4 miljoonaa euroa ja kuntoutuksen kehittämishankkeisiin 12,6 miljoonaa euroa. Yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeita ovat muun muassa lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus sekä geriatrinen kuntoutus. Kansaneläkelaitos päättää rahojen tarkemmasta käytöstä.

Kuntoutuksen ajalta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi maksettavaa ylläpitokorvausta tarkistetaan 5,05 eurosta 8 euroon päivältä.

Työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutus

Työterveyshuoltopalvelujen turvaamiseksi ehdotetaan Työterveyslaitokselle 2,7 miljoonaa euroa, jolla se voi lisätä työterveyshuollon erikoislääkärien koulutusta. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan lisää opetusvoimavaroja sekä yliopistoissa että Työterveyslaitoksessa ja muissa työterveyshuoltoyksiköissä.

STM:n talousarvioehdotus

Lisätietoja: Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonenpuh. (09)160 73791 Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (toimeentuloturva)
Hallitusneuvos Anja Kairisalo, (09) 160 74411 (sairausvakuutus)
Osastopäällikkö Kimmo Leppo, (09) 160 73803 (terveysasiat)
Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson, (09) 160 73760 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Erityisavustaja Janne Metsämäki, puh. (09)160 73754 (yleis)
Erityisavustaja Terttu Savolainen, puh. 050-583 9912 (yleis) 2.8. lukien