Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

STM:n hallinnonalan muutoksia 1.1.2005

Sosiaali- ja terveysministeriö
22.12.2004 12.30
Tiedote -

Ensi vuoden alusta tulee sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla voimaan työeläkeuudistus ja sairausvakuutuksen kokonaisuudistus. Lapsen kotihoidon tukea korotetaan ja perhevapaiden vähimmäispäivärahaa korotetaan. Myös muihin etuuksiin tehdään tarkennuksia.

Lasten hoidon tukeen korotuksia

Lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitoraha nousee 42 euroa eli 294,28 euroon kuukaudessa (aiemmin 252,28 e). Yksityisen hoidon tuen hoitorahaa nousee 19,60 euroa eli 137,33 euroon kuukaudessa (aiemmin 117,73 e).

Elatusavut ja -tuet sekä perinnän muutokset

Elatusapuihin ja elatustukiin ei tule indeksitarkistusta.

Ennen vuotta 1999 kertyneet elatusapu- ja -tukisaatavat viivästyskorkoineen vanhentuvat yhtenä eränä vuoden 2004 lopussa. Vuoden 1999 alusta kertyvät saatavat vanhenevat viiden vuoden kuluessa erääntymisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, joten ns. vanhan elatusapurästin lisäksi vanhenevat 31.12.2004 myös vuoden 1999 elatusapu- ja elatustukisaatavat viivästyskorkoineen.

Toimeentulotuen perusosiin korotus

Toimeentulotuen perusosien määrät nousevat keskimäärin 0,37 prosenttia. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosan määrä on I kuntaryhmässä 378,54 euroa (aiemmin 377,15 e) ja II kuntaryhmässä 362,25 euroa (aiemmin 360,92). Toimeentulotuen perusosat on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Perhehoidon ja omaishoidon hoitopalkkioihin korotuksia

Perhehoitajan hoitopalkkio on vähintään 234 euroa kuukaudessa (aiemmin 230 e) perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Hoitopalkkio voi olla enintään 701 euroa (aiemmin 689 euroa), kun perhehoitaja hoitaa henkilöä kokoaikaisesti. Osa-aikaisesta hoidosta palkkio on enintään 351 euroa (aiemmin 345 e).

Perhehoidon kulukorvauksen vähimmäismäärä on 303 euroa ja enimmäismäärä 606 euroa hoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kertaluonteinen käynnistämiskorvaus on enintään 2 421 euroa.

Omaishoidon alin hoitopalkkio on 233,56 euroa kuukaudessa (aiemmin 229,29 e).

Eläkeläisten asumistukinormeihin indeksikorotukset

Eläkkeensaajien asumistukinormit muuttuvat. Hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärää korotetaan paikkakunnasta riippuen 0,16 - 0,23 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa.

Kustannustason muutosten perusteella vesinormia korotetaan 1,0 prosentilla ja kunnossapitonormia 0,4 prosenttia. Vesinormin korotus asunnoissa, joissa ei ole lämmintä vettä, on 0,4 prosenttia. Lämmitysnormi pysyy ennallaan.

Kuntoutusetuuksiin parannuksia

Kuntoutuksen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen määrä nousee 5,05 eurosta 8 euroon päivässä. Kuntoutusrahalain mukaisten maksussa olevien etuuksien indeksitarkistuksessa käytettään vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiä.

Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen Kansaeläkelaitokselle kertaalleen myönnettyjä mutta käyttämättä jääneitä varoja voidaan siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina.

Veteraanien kuntoutus ja sotainvalidien palvelut

Rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään niin, että kaikki halukkaat pääsevät kuntoutukseen vuosittain.

Sotainvalideille järjestettäviä avopalveluja voidaan korvata myös niille invalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia. Tähän saakka palveluja on korvattu vain vähintään 25 prosentin invalideille. Muutos tuo avopalvelujen piiriin ensi vuonna noin 2 500 sotainvalidia lisää.

Työeläkeuudistus tulee voimaan

Työeläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2005 alusta. Eläkettä karttuu työansioiden perusteella 18 ikävuodesta alkaen 68 ikävuoden loppuun asti. Eläkettä karttuu myös ajalta, jolloin henkilö saa esimerkiksi äitiys- isyys- tai vanhempainrahaa, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai sairauspäivärahaa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaan ja tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta valtio maksaa eläkettä kartuttavaa korvausta.

Uusilla säännöillä lasketaan vain se eläke, mikä karttuu vuoden 2005 alusta alkaen. Sitä aiemmista työssäolojaksoista lasketaan erikseen eläkkeet entisillä säännöillä. Uudistus ei vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

Eläkkeen karttumisprosentti nousee iän myötä. Eläke karttuu 18-52-vuotiailla 1,5 % jokaisen vuoden työansioista, 53-62-vuotiailla 1,9 % ja 63-68-vuotiailla 4,5 % vuodessa.

Henkilöllä on oikeus jatkaa työelämässä 68 ikävuoteen saakka. Halutessaan hän voi jäädä eläkkeelle 63 ikäisenä.

Kuntien ja valtion eläkkeet uudistetaan samoin periaattein kuin yksityisten alojen työeläkkeet.

Sairausvakuutuksen palkkakerroin sekä sairaus- ja perhevapaaetuudet

Sairausvakuutuslain uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sairausvakuutuslaki selkiyttää työkyvyttömyyden ja vanhemmuuden aikaista toimeentulon turvaa sekä kustannusten korvausta koskevan lainsäädännön rakennetta. Palkkakerroin otetaan käyttöön sairauspäivärahaa ja vanhempainpäivärahoja määrättäessä.

Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien määrittelyssä ryhdytään tarkistamaan päivärahan perusteena olevia työtuloja työeläkejärjestelmän mukaisella palkkakertoimella, jossa ansioindeksin paino on 0,8 ja elinkustannusindeksin paino 0,2.

Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä nousee 11,45 eurosta 15,20 euroon päivässä, mikä tekee liki 94 euron korotuksen päivärahoihin kuukaudessa. Vastaavasti nousee kuntoutusrahan vähimmäismäärä.

Työnantajille aiheutuvia ns. perhekustannuksia tasataan korottamalla maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta.

Työeläkkeisiin ja päivärahoihin uusi indeksitarkistus

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 80 % ja ansiotason muutoksen 20 %. Eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa siirrytään palkkakertoimeen, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino on 80 %.

Samaa palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuksen päivärahojen ja kuntoutusrahojen tulorajojen määrittelyssä sekä sairausvakuutuksen päivärahojen, kuntoutusrahojen ja poikkeustapauksissa myös työttömyyspäivärahan perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa. Kuntoutusrahoja tarkistetaan jatkossa työeläkeindeksillä.

Päivärahojen työntekijämaksuvähennys

Päivärahojen suuruutta laskettaessa henkilön työtulojen kokonaismäärästä vähennetään hänen maksamiansa työntekijämaksuja (työttömyys- ja työeläkemaksuja) vastaava osuus. Vähennys on 5,1 prosenttia vuonna 2005 (4,85 prosenttia vuonna 2004).

Työeläkelakien mukainen palkkakerroin, työeläkeindeksi ja siirtymäajan indeksi vahvistettu vuodelle 2005

Työntekijän eläkelain mukainen palkkakerroin on 1,028. Työeläkeindeksiluku on 2047 ja eläkeuudistukseen liittyvä eräiden eläkkeiden ns. siirtymäajan indeksiluvuksi 2191.

Vahvistettu palkkakerroin merkitsee 2,8 prosentin nousua vuonna 2004 käytettyyn indeksiin verrattuna. Työeläkeindeksi nousee runsaat 0,9 prosenttia ja siirtymäajan indeksi merkitsee vajaan 1,9 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna.

Kansaneläkeindeksi

Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2005 on vahvistettu 1 362.

Työttömyysturvan peruspäivärahaan korotus

Työttömän peruspäiväraha nousee elinkustannusten muutosta vastaavasti 23,16 eurosta23,24 euroon päivää kohti. Yrittäjien työttömyysturvaa muuttuu niin, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi on mahdollista ilman etuuksien menettämistä.

Soviteltua työttömyyspäivärahaa myönnetään kaikille enimmäismaksuajan piirissä oleville henkilöille 36 kuukauden enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta 31.12.2005 saakka.

Yli 65-vuotiaalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen hänen työnsä keskeytyessä lomautuksen, sääesteen tai toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

Sosiaalivakuutusmaksut

Työttömyysvakuutusmaksut nousevat

Sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun tulee korotus ensi vuoden alusta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,7 prosenttiin palkkasumman 840 940 euron osalta (aiemmin 0,6 %) ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,8 prosenttia (aiemmin 2,5 %). Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,7 prosenttia (vuonna 2004 on 0,6 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu on palkkasumman 840 940 euron osalta 0,7 prosenttia (vuonna 2004 0,6 %) ja sen ylittävältä osalta 1,9 prosenttia (vuonna 2004 1,7 %).

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia (vuonna 2004 on 0,25 %) ja yrityksen osaomistajan palkansaajan maksu 0,17 prosenttia (vuonna 2004 on 0,09 %).

Työnantajan sosiaaliturvamaksut

Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on vuonna 2005 maksuluokasta riippuen 1,366, 3,566 tai 4,466 prosenttia. Kuntatyönantajien ja kirkkotyönantajien maksu on 2,416 prosenttia ja muiden työnantajien maksu 3,966 prosenttia palkasta.

Lapin ja saaristokuntien maksukokeilun rahoittamiseksi vuoden 2003 alusta toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön suuruinen väliaikainen korotus kumotaan vuoden 2005 alusta lukien.

Yksityisen työnantajan, kuntatyönantajan ja kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksun suuruus onvuonna 2005 alusta 1,60 prosenttia ja muiden työnantajien 2,85 prosenttia palkasta.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksuun ei tule muutosta. Maksu on edelleen 1,50 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2005 ja TEL -laskuperustekorko vahvistettu

Työntekijäin eläkelain mukainen työantajan ja työntekijän yhteensä maksama keskimääräinen eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 21,6 prosenttia palkoista (aiemmin 21,4 %). Työnantajan maksu pysyy vuoden 2004 tasolla keskimäärin 16,8 prosenttina palkoista. Työntekijäin eläkemaksu alle 53-vuotiaalla pysyy 4,6 prosentina ja sitä vanhemmalla työntekijällä se on 5,8 prosenttia.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksu pysyy ensi vuonna alle 53-vuotiaalla ennallaan 21,4 prosentissa ja sitä vanhemmalla maksu on 22,6 prosenttia.

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkevakuutusta koskeva LEL-maksu on suuruudeltaan 22,7 prosenttia bruttopalkasta. Taiteilijoiden ja eräisiin erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden eläkevakuutusta koskeva TaELmaksu on 19,6 prosenttia. Sekä LEL- että TaEL- maksujen työntekijöiden osuus on 4,6 prosenttia ja yli 53-vuotiailla 5,8 prosenttia.

Merimiesten eläkevakuutusmaksut ovat sekä työntekijöiltä että työnantajilta 11 % (yhteensä 22 %).

TEL:n laskuperustekorko alenee 5,0 prosentista 4,75 prosenttiin.

Tapaturmavakuutusmaksu

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa siirrytään yksityisten alojen työeläkejärjestelmän kanssa yhdenmukaisten indeksien käyttöön.

Tapaturmaeläke, perhe-eläke, haittaraha sekä haitta- ja muut lisät tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,8. Palkkakertoimella tarkistetaan myös vähimmäisvuosityöansio ja muut tapaturmavakuutuslaissa säädetyt rahamäärät.

Tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoito

Tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon vakuutuskorvauksissa siirrytään kuntalaskutukseen perustuvaan pysyvään täyskustannusjärjestelmään. Vakuutusyhtiöiden valtiolle vuosittain maksamasta väliaikaisesta täyskustannusmaksusta (laastariverosta) luovutaan.

Muutoksella halutaan nopeuttaa työtapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoitoa ja työhön paluuta. Vakuutuslaitokset voisivat hoidon nopeuttamiseksi ohjata potilaan maksusitoumuksella hoitopaikkaan, josta hoito voidaan saada mahdollisimman nopeasti. Vakuutuslaitoksilla ei olisi oikeutta päättää tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon sisällöstä.

Laivatyöturvallisuussäädökset uusittu

Alusten lastausta ja purkamista sekä tavaran käsittelyä ja siihen välittömästi liittyvää työtä satamissa koskevat työturvallisuusmääräykset on koottu uuteen valtioneuvoston asetukseen. Uudistuksen tavoitteena on korostaa työpaikkojen omaa vastuuta siitä, että työt ja työolot ovat turvalliset ja terveelliset. Satamanhaltijan velvollisuudet rinnastetaan suurelta osin työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan. Satamanhaltijan tulee näin ollen laatia yleiset ohjeet satama-alueen turvallisuudesta. Lisäksi satamanhaltijan tulee muutenkin arvioida ja seurata satama-alueen turvallisuutta.

Sementin kromaattipitoisuutta rajoitetaan työntekijöiden suojelemiseksi

Sementtiä ja sementtiä sisältäviä valmisteita ei saa käyttää eikä saattaa markkinoille, jos ne sisältävät veteen sekoitettuna vesiliukoista kromi VI:tta enemmän kuin 2 mg/kg.

Maatalousyrittäjille valtakunnallinen työterveyshuollon tilakäyntirekisteri

Vuoden 2005 alusta perustetaan valtakunnallinen maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Rekisteriä pitää yllä MELA eli maatalousyrittäjien eläkelaitos.

Sivun alkuun