STM:n ehdotus budjettiosuudekseen 2006

Valtiovarainministeriön esitys on lähes sama (11,2 miljardia euroa). Sosiaali- ja terveysministeriön esitys perustuu hallitusohjelmaan ja hallituksen kehyspäätökseen sekä maaliskuun 2005 talousennusteeseen. Indeksiin sidottujen etuuksien määrät voivat muuttua, kun indeksien lopulliset arvot varmistuvat marraskuussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna aiheutuvat 1,0 mrd. euron arvonlisäveron tilityksen poistamisesta sairausvakuutus- ja kansaneläkerahastoon sekä valtiotyönantajan sosiaaliturvamaksun alentamisesta ja valtionosuuksien lisäämisestä. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja noin 46,3 miljoonaa euroa.

Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.

Vuonna 2006 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 43,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maahan

Valtio jatkaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena on riittävän toimeentulon sekä hyvin toimivien ja helposti saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille asuinkunnasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö on mm. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosisiaalialan kehittämishankkeen osana käynnistänyt useita hankkeita, jotka auttavat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin 3 943 milj. euroa, jossa on lisäystä noin 270 miljoonaa euroa (7,4 %) vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 55 miljoonaa euroa on siirtoa aiemmin erilliseltä momentilta maksetusta lastensuojelun suurten kustannusten tasausmenoista. Lisäyksestä 63 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 94,7 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 2,4 prosentilla.

Valtionosuuksien lisäyksestä 73 miljoonaa euroa liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen. Tästä lisäyksestä 9,9 miljoonaa euroa käytetään kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen, johon liittyvä lain muutos on tullut voimaan 1.8.2005, 4,0 miljoonaa euroa omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen ja 59,2 miljoonaa euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,48 prosenttiyksiköllä.

Rikosasiain sovittelu tulee lakisääteiseksi koko maassa. Talousarvioesitykseen sisältyy esitys valtion korvauksesta rikosasioiden sovittelun järjestämiseen. Vuonna 2006 korvaus olisi esityksen mukaan 5,3 milj. euroa.

Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien eräitä määräytymisperusteita tarkistetaan. Vaikeasti vammaisten henkilöiden palveluista aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan uudella vammaiskertoimella sekä lastensuojelun tarpeesta aiheutuvia kustannuksia uudella lastensuojelukertoimella, joka korvaa erillisen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän. Lisäksi syrjäisyyskertoimen määräytymisperusteita muutetaan. Samalla aikaisemmin kunnan omarahoitusosuuden muutoksilla toteutettu valtionosuuksien 94,2 milj. euron vähennys otetaan huomioon alentamalla valtionosuusprosenttia 0,77 prosenttiyksiköllä.

Osana pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tähtäävää työmarkkinatukiuudistusta vuoden 2006 alussa toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä. Tämän johdosta kuntien valtionosuuksista on vähennetty 144,2 miljoonaa euroa, koska jatkossa perustoimeentulotuki maksetaan erilliseltä momentilta ja sen rahoitus jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menojen lisäyksen kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia lisätään 67,5 miljoonaa euroa. Lisäys nostaa valtionosuusprosenttia 0,56 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 32,99 prosentista 33,26 prosenttiin vuonna 2006.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ministeriö esittää 55,2 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta 30 miljoonaa euroa käytettäisiin Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta kohdennettaisiin Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin.

Veteraanien kuntoutus ja hoito turvataan

Valtioneuvoston vuonna 2004 hyväksymän veteraanipaketin toteuttamista jatketaan vuonna 2006. Veteraaneille esitettyjen etujen kokonaissummaksi esitetään 428,3 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan turvata kaikkien veteraanien pääsy kuntoutukseen.

Ensi vuonna myönnetään myös lievävammaisille ( 25 prosentin haitta-asteen omaaville) sotainvalideille oikeus valtion korvaamaan jaksottaiseen laitoshuoltoon vuoden 2006 alusta.

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistuu

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on turvata riittävä rahoitus sairauden perusteella myönnettävien etuuksien maksamiseen. Tätä varten sairausvakuutuksessa vahvistetaan vakuutusperiaatetta tiivistämällä maksujen ja etuuksien välistä yhteyttä.

Sairausvakuutusrahaston kautta tapahtuva rahoitus jaetaan kahteen eri osaan, sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutukseen kuuluvat EU -maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset. Muutoin sairaanhoitovakuutus rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.

Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa osan maatalousyrittäjien ja yrittäjien työterveyshuollon menoista. Vuonna 2006 työnantajat rahoittavat muista työtulovakuutuksen menoista 73 % ja palkansaajat ja yrittäjät yhdessä 27 %.

Työtulovakuutuksen menot arvioidaan ministeriön vuoden 2006 talousarvioesityksessä 1,8 miljardiksi euroksi ja sairaanhoitovakuutuksen menot noin 2 miljardiksi euroksi eli yhteensä sairausvakuutuksen menoiksi arvioidaan 3,8 miljardia euroa. Valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2006 yhteensä 1,1 miljardia euroa, josta osuus työtulovakuutuksen vähimmäispäivärahoista olisi 84 milj. euroa ja osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 5 milj. euroa. Työtulovakuutuksessa työantajien osuus olisi 1,2 miljardia euroa ja palkansaajien ja yrittäjien osuus 0,5 miljardia euroa.

Valtionosuus sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoidosta olisi 907 milj. euroa, osuus toimintamenoista 104 milj. euroa ja sairaanhoitokorvaukset EU -maihin 6 milj. euroa. Vakuutettujen osuudeksi jäisi noin 1 miljardia euroa.

Kansaneläkerahaston minimitason säilyttäminen edellyttää valtion takuusuoritusta arviolta 553 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen rahoitusta muutetaan vuoden 2006 alusta siten, että Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 60 % (71 % vuonna 2005) ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin.

Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyen arvonlisäveron tuottoa ei ohjata vuodesta 2006 alkaen sairaus- ja kansaneläkerahastoihin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään lukuun ottamatta sairausvakuutuksen rahoituksen uudistusta. Rahoitusuudistus vaikuttaa kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoihin sekä sairausvakuutusmaksujen ja kansaneläkemaksujen määräytymiseen. Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muodostavat sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu.

Pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärissä ei tapahdu suuria muutoksia. Työnantajien sairausvakuutuksen maksut nousevat ja vastaavasti kansaneläkemaksut pienenevät. Valtiotyönantajien kansaneläkemaksu alenee kuntatyönantajien tasolle ja sairausvakuutusmaksu muiden työnantajien tasolle. Työnantajien työeläkemaksun arvioidaan pysyvän ennallaan. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun tulee pieni korotus muutosturvaan liittyvien työllistymisohjelmalisien rahoittamiseksi.

Korotustarpeen arvioidaan olevan noin 0,04 prosenttiyksikköä keskimääräisessä maksussa.

Palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu yhdessä nostavat maksurasitusta. Eläkkeensaajien ja etuustulon saajien sairausvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Myös palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja työntekijäin työeläkemaksun arvioidaan pysyvän ennallaan.

Sosiaalivakuutusmaksut ovat liitteenä taulukossa 1.

Työantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujen yhteismäärät laskevat vuodesta 2005 kaikilla työnantajilla 0,008 %-yksikköä, mikä aiheutuu Lapin alueen ja saaristokuntien työnantajamaksukokeilun päättymisestä.

Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työantajat ja kunta- ja kirkkotyönantajat on vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2005-2009. Maksuvapautuksesta arvioitu vuosittainen maksutuottojen vajaus katetaan Kansaneläkelaitokselle muiden alueiden työnantajien 0,008 %-yksikköä korkeammalla kansaneläkemaksulla. Valtiotyönantajien ja Ahvenanmaan maakunnan maksut alenevat lisäksi 2,8 %-yksikköä.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu: 2006 (2005)

- yksityinen työnantaja, maksuluokka I 2,958 (2,966)

- yksityinen työnantaja, maksuluokka II 5,158 (5,166)

- yksityinen työnantaja, maksuluokka III 6,058 (6,066)

- kunta- ja kirkkotyönantajat 4,008 (4,016)

- valtiotyönantajat sekä Ahvenanmaan 4,008 (6,816)

maakunta

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Vuodesta 2006 alkaen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 2,06 % palkasta. Valtiotyönantajien ja Ahvenanmaan maakunnan maksua alennetaan 0,79 prosenttiyksikköä ja yksityisen sektorin sekä kunta- ja kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksua korotetaan 0,46 prosenttiyksiköllä. Työnantajien sairausvakuutusmaksun nousu hyvitetään alentamalla työnantajien kansaneläkemaksua.

Työnantajan kansaneläkemaksut

Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on vuonna 2006 maksuluokasta riippuen 0,898, 3,098 tai 3,998 prosenttia. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksut laskevat 0,46 prosenttiyksiköllä ja kompensoivat työnantajien sairausvakuutusmaksun korotuksen. Työnantajien kansaneläkemaksu alenee lisäksi 0,008 prosenttiyksiköllä Lapin alueen ja saaristokuntien työnantajamaksukokeilun päättymisen johdosta.Valtiotyönantajien kansaneläkemaksu alenee 2,018 prosenttiyksikköä. Kunta- ja kirkkotyönantajien sekä valtiotyönantajien maksu on 1,948 prosenttia palkasta. Vakuutetuilta ei peritä kansaneläkemaksua.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muodostavat sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Vuodesta 2006 alkaen palkansaajilta peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 0,77 prosenttia ja sairaanhoitomaksua 1,33 % eli yhteensä 2,10 % (vuonna 2005 1,50 %). Yrittäjiltä peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 1,02 % ja sairaanhoitomaksua 1,33 % eli yhteensä 2,35 % (vuonna 2005 1,50 %). Eläketuloista ja etuustuloista peritään nykyisen sairausvakuutuksen suuruista sairaanhoitomaksua 1,50 %.

Palkansaajien ja yrittäjien uusi päivärahamaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Lisäksi palkansaajien ja yrittäjien maksurasituksen nousu otetaan huomioon vuoden 2006 tuloverotuksessa siten, ettei keskimääräinen veroaste nouse. Yrittäjien sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta johtuvaa maksujen nousua hyvitetään myös kasvattamalla sairausvakuutuksen rahoitusta sairaanhoidon kustannuksiin yrittäjien työterveyshuollossa.

Yrittäjien päivärahamaksu on 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajien päivärahamaksu. Tämä aiheutuu uudistuksesta, jolla yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta sen alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta. Uudistus rahoitetaan korottamalla YEL -vakuutettujen yrittäjien sairausvakuutuksen päivärahamaksua.

Työttömyysvakuutusmaksut

Työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvän vuoden 2005 tasolla, kuitenkin siten, että työllistymisohjelmalisien rahoitus otetaan huomioon työnantajan maksussa. Kun vuonna 2005 työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia palkkasumman 840 940 euron osalta ja sen ylittävältä osalta 2,8 prosenttia, maksua korotetaan siten, että keskimääräinen maksu nousee noin 0,04 prosenttiyksikköä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi edelleen 0,5 prosenttia palkasta.

Työeläkevakuutusmaksut

Keskimääräisen TEL -maksun arvioidaan pysyvän 16,8 prosentissa. Valtiotyönantajan työeläkemaksut arvioidaan pysyvän ennallaan 18,9 prosentissa. Kuntatyöantajan työeläkemaksun arvioidaan nousevan 23,61 prosenttiin (23,4 %vuonna 2005).

Sekä työntekijän, yrittäjän että työantajan työeläkemaksujen arvioidaan pysyvän vuoden 2005 tasolla. Työntekijän perustyöeläkemaksun arvioidaan olevan 4,6 prosenttia palkasta. 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksun arvioidaan olevan edelleen 5,8 prosenttia palkasta.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL -työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, arvioidaan olevan edelleen alle 53-vuotiaiden osalta 21,4 prosenttia ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,6 prosenttia palkasta.



Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 3,8 mrd. euroon vuonna 2006 (vuonna 2005 3,6 mrd. euroa) Merkittävin kasvu aiheutuu sairauspäivä- ja vanhempainrahamenojen noususta.

Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan alentamalla tukkuhintoja. Koska potilaalle aiheutuvat kustannusvaikutukset pyritään säilyttämään ennallaan, muutetaan uudistuksen yhteydessä myös lääkkeistä maksettavaa korvausprosenttia. Lisäksi korvattaisiin annosjakelusta aiheutuvia kustannuksia. Uudistukset alentavat lääkekorvausmenoja 70 milj. euroa ja valtionosuutta lääkekorvauksiin noin 35 milj. euroa.

Työnantajille maksettavaa korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon menoista korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin. Korotus katetaan työnantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla. Lisäksi yrittäjien työterveyshuoltoa laajennetaan korvaamalla myös yrittäjien sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa, mistä aiheutuu valtiolle lisämenoja 4,0 milj. euroa.

Yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta sen alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta. Uudistuksen kustannusvaikutuksen ovat 7,5 milj. euroa, joka rahoitetaan korottamalla YEL -vakuutettujen yrittäjien sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,25 %-yksikköä.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 98,6 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta varattu vuonna 2006 2,4 miljardia euroa. Kasvua on 724 milj. euroa, mikä aiheutuu pääasiassa valtionosuuden lisäyksestä kansaneläkkeisiin lähinnä rahoituksen muutoksen johdosta. Määrärahasta käytetään kansaneläkkeisiin 1,8 milj. euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 435 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 62 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin 39 milj. euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 16 prosenttia kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Kuntien kalleusluokitus pysyy ennallaan vuoden 2007 loppuun saakka.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi, jolla tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet ja eräät muut ansiosidonnaiset eläkkeet ja etuudet, nousee arviolta noin 1,66 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,32 prosenttia. Palkkakerroin, jolla tarkistetaan muun muassa työeläkkeen perusteena olevat ansiotulot, nousee noin 3,0 prosenttia vuonna 2005 käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin ovat liitteenä taulukossa 2.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi vuonna 2006 arvioidaan 680,5 miljoonaa euroa ( 720,0 miljoonaa euroa vuonna 2005) . Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 8,0 prosenttiin vuonna 2006, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha on vuonna 2006 arviolta 23,55 euroa päivältä (23,24 euroa vuonna 2005).

Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi luotuun muutosturvaan liittyi, että taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulle työnhakijalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, maksetaan 1.7.2005 alkaen korotettua työttömyysturvaa, ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää, muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta. Työllistymisohjelmalisän kustannukset rahoitetaan korottamalla työnantajien työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysajan päivärahojen ja vastaavasti valtionosuuden oletetaan kuitenkin alenevan, koska irtisanottuja kannustetaan työttömyyden sijasta koulutukseen.

Kustannusvaikutukseltaan vähäisenä muutoksena esitetään, että työttömyysetuudesta ei vähennettäisi työnhakijan puolison saamaa kotihoidon tukea puolison saadessa samanaikaisesti vanhempainpäivärahaa.

Koulutuspäivärahan työttömyysedellytystä lievennetään. Edellytys poistetaan työllistymisohjelman piirissä olevilta ja muilta henkilöiltä sitä lievennetään kuukaudella. Lisäksi työhistoriaedellytystä yhdenmukaistetaan muun työttömyysturvan kanssa perhepoliittisten vapaiden osalta. Kustannusvaikutus on koulutuspäivärahan valtionosuuteen 0,5 miljoonaa euroa.

Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta ovat liitteenä taulukossa 3.

Resursseja lisätään

EU:n puheenjohtajuuskauden aiheuttamiin lisäkustannuksiin STM on esittänyt 0,8 miljoonaa euroa.

STM:n hallinnonalalla tuetaan tietoteknologian hyväksikäyttöä hallinnonalan ohjauksessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ja asioinnissa sekä tuottavuusohjelman edellyttämissä hankkeissa. Tietoteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä rahoitetaan useista eri määrärahoista.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentamisesta terveydenhuollon valvontaan aiheutuvat resurssilisäykset toteutetaan hallinnonalan sisäisin siirroin.

Lisätietoja:

Valtiosihteeri Leila Kostiainen , puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)

Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)

Erityisavustaja Janne Metsämäki, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)

Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)

Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73791

Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)

Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (toimeentuloturva)

Ylitarkastaja Anneli Sollo, puh. (09) 160 73910 (työttömyysturva)

Erikoissuunnittelija Minna Liuttu, puh. (09) 160 74423 (sairausvakuutus)

Finasnssisihteeri Tuula Karhu, puh. 09-160 74354 (terveysasiat)

Hallitusneuvos Pekka Järvinen , puh. (09) 160 73800 (terveysasiat)

Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola , puh. (09) 160 73859 (perhe- ja sosiaaliasiat)

Finanssisihteeri Ritva Cantell, puh. (09) 160 73903 (perhe- ja sosiaaliasiat)

>> Tiedotteen liitetaulukotLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
>> STM:n ehdotus budjettiosuudekseen 2006Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä