Hyppää sisältöön
Media

STM järjestää edellytyksiä Aasian katastrofin uhrien elämän jatkumiselle

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 3.1.2005 13.00
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriössä pidettiin tänään ministeri Mönkäreen ja ministeri Hyssälän johdolla kokous, jossa käsiteltiin sitä, miten Kaakkois-Aasian tulvien suomalaisuhreille ja heidän läheisilleen voidaan turvata heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti psykososiaalinen tuki. Samalla keskusteltiin uhrien ja heidän omaistensa toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi siitä, miten Kela voi tässä tilanteessa toimia mahdollisimman nopeasti ja joustavasti erilaisten korvausten ja palvelujen järjestämisessä. Myös muuhun vakuutusturvaan liittyviä kysymyksiä käsiteltiin. Kokoukseen osallistuivat ministeriön, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Mielenterveysseuran, Kelan, Vantaan Kriisikeskuksen, HUSin, Sosiaali-ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n ja kirkon edustajat.

Henkinen tuki

Todettiin, että on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että eri tahojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen ja seurakuntien tarjoama henkinen tuki tavoittaa kaikki sitä tarvitsevat. Vantaan Kriisikeskus toimi koko evakuointilentojen ajan Vantaan lentoasemalla, ja heillä on tiedot evakuoiduista ja heidän kotikunnistaan. Ministeriössä selvitetään parhaillaan, miten evakuoituihin ja heidän omaisiinsa otetaan yhteyttä ja varmistaa, että he saavat tarvitsemansa avun. Suomessa toimii 16 Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusta ja 6-7 kunnallista kriisikeskusta. Yli 90 prosentilla kunnista on omat kriisiryhmänsä, jotka voivat auttaa tässä tilanteessa.

Kokouksessa todettiin, että on erittäin tärkeää, että tiedotusvälineet pitävät edelleen esillä kriisipuhelinten numeroita, koska omaiset ja läheiset havahtuvat vasta vähitellen menetystensä todellisuuteen ja he tarvitsevat myös puhelimitse annettavaa ammattiapua vielä kauan.

Taloudellinen selviytyminen

Katastrofin uhrien ja heidän omaistensa sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat monessa tapauksessa vaikeita selvittää. On ratkaistava, miten ja millä aikataululla kadonneiden henkilöiden omaisia voidaan mahdollisimman pikaisesti tukea ja auttaa myös taloudellisesti. Eloon jääneiden hoitokustannusten maksaminen, kuntoutustuki ja psykososiaalinen tuki ja monet muut käytännön asiat on selvitetään mahdollisimman nopeasti. Kelassa selvitetään parhaillaan, mitä nykyisiä sääntöjä täytyy muuttaa niin, että odotusajat etuuksien saamiseksi jäävät mahdollisimman lyhyeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, tarvitaanko joustavan avun varmistamiseksi uusia säädöksiä. Ministeriö selvittää myös vakuutusyhtiöitten käytännöt vakuutuksien maksamisesta.

Uhrit ja heidän omaisensa ovat tilanteessa, jossa he eivät ehkä itse jaksa selvittää jokapäiväiseen elämään liittyviä asioitaan. Menehtyneiden omaisilla ei välttämättä ole tietoa omaistensa vakuutuksista. Omaisen kuoleman ja orvoiksi jääneiden lasten tilanteen selvittäminen voi olla ylivoimaisen raskasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että on tarkoituksenmukaista järjestää katastrofista selvinneille ja omaisensa kadottaneille tukihenkilö, joka hoitaa käytännön asioita heidän puolestaan. Tämä voisi olla työpari, johon kuuluisi kunnan sosiaalitoimiston ja Kelan edustaja. Yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan myös hankkia tukihenkilöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii siitä, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja sosiaalihuolto saavat vielä ennen loppiaista ohjeistusta katastrofin jälkihoitoon. Organisaatiot vastuutetaan kaikkine voimavaroineen yhteiseen tekemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kuntiin luodaan kontaktipiste yhteydenottoja varten.

Päivähoitohenkilöstö saa lisäohjeistusta tilanteen hoitamista varten.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittää oikeusministeriön kanssa, millaista oikeusapua katastrofista selvinneille ja omaisensa menettäneille voidaan järjestää.

Miten tästä eteen päin?

Sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan, Kuntaliiton, järjestöjen, Vakuutuskeskuksen (Vakes) ja kirkon valtakunnallista yhteistyötä tiivistetään. Seuraava kokous päätettiin järjestää ensi maanantaina ja niitä pidetään säännöllisesti. Kokouksissa seurataan katastrofin jälkihoidon onnistumista ja reagoidaan esille tuleviin ongelmiin ja tarpeisiin nopeasti.

Paikallistasolla kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, järjestöt ja seurakunnat kokoavat vastaavia työryhmiä ja koordinoivat paikallista yhteistyötä sekä välittävät ministeriön tietoon ongelmia, jotka vaativat valtakunnallisia ratkaisuja. Toiminta aloitetaan niissä noin 150 kunnassa, joissa tiedetään olevan onnettomuuden uhreja. Lähes jokaisessa kunnassa on kuitenkin uhrien omaisia tai läheisiä, jotka saattavat tarvita apua.

Sosiaali- ja terveysministeriö avaa internetsivut, joilta löytyy tietoja toimenpiteistä uhrien auttamiseksi. Sivuille kootaan myös palvelevien puhelinten numeroita sekä tukihenkilöiden yhteystietoja ja muuta katastrofin jälkihoitoon liittyvää tietoa.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, puh. 09-160 73760 (perhe- ja sosiaaliosasto)

Ylijohtaja Arto V. Klemola, puh. 09-160 73795 (valmiuspäällikkö)

Johtaja Tapani Melkas , puh. 09-160 73886 (terveysosasto)

Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. 09-160 74393 (talous- ja suunnitteluosasto)

Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, puh. 09-160 74191 (vakuutusosasto)

Sosiaalineuvos Martti Lähteinen, puh 09-160 74351 (perhe- ja sosiaaliosasto)

Neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen, puh 09-160 74393 (perhe- ja sosiaaliosasto)

Sivun alkuun