Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti lääkkeiden viitehintajärjestelmästä
Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti kokouksessaan tiistaina 6. toukokuuta ehdottaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän esittelemää lääkkeiden viitehintamallia, jolla hillitään lääkekorvausjärjestelmän kustannusten nousua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ministeriryhmä ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön geneerinen viitehintajärjestelmä.
Viitehintajärjestelmään kuuluisivat myyntiluvalliset keskenään vastaavat, samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet, joille lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut korvattavuuden. Korvausjärjestelmän piiriin tällä hetkellä kuuluvasta noin 5000 myyntiluvallisesta pakkauksesta järjestelmä koskisi noin 2900 pakkausta. Järjestelmään sisällytettäisiin lääkevaihdon piirissä jo olevien keskenään vaihtokelpoisten valmisteiden lisäksi vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät vastaavat valmisteet.
Lääkekorvaukset ja viitehinnan määräytyminen
Kehysneuvotteluissa on sovittu potilaan omavastuun lisäämisestä silloin, jos hän kieltäytyy valitsemasta apteekin tarjoamaa halvempaa lääkevalmistetta. Viitehintajärjestelmässä viitehinnan ylittävä kustannus jäisi potilaan maksettavaksi. Jos valmisteen hinta on alempi kuin viitehinta, lääkekorvaus laskettaisiin valmisteen todellisesta hinnasta. Tilanteissa, joissa lääkäri hoidollisin perustein katsoo tietyn kaupallisen valmisteen potilaalle tarpeelliseksi, korvaus maksettaisiin lääkärin lääkemääräykseen kirjaaman valmisteen hinnasta.
Viitehinta asetettaisiin 1,50 euroa viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hintaa korkeammaksi, jos edullisimman valmisteen hinta on alle 40 euroa ja kaksi euroa korkeammaksi, jos edullisimman valmisteen hinta on 40 euroa tai enemmän. Viitehintaryhmä perustuisi Lääkelaitoksen ylläpitämään vaihtokelpoisten valmisteiden luetteloon.
Lääkevaihtojärjestelmä säilyisi edelleen ja valmisteen voisi vaihtaa korkeintaan viitehintaiseen valmisteeseen. Viitehintakausi alkaisi kunkin vuosineljänneksen alussa ja olisi voimassa kolme kuukautta.
Viitehintajärjestelmä on käytössä jo 18:ssa EU-maassa. Suomessa se tulisi voimaan viimeistään keväällä 2009.
Viitehintajärjestelmällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä
Lääkekorvausmenot ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Poikkeuksena on vuosi 2006, jolloin lääkekorvausten kasvun hillitsemiseksi toteutettiin useita eri toimenpiteitä. Tulevina vuosina lääkekorvausmenojen arvioidaan edelleen kasvavan. Korvausmenojen kasvuun vaikuttavat useat eri tekijät kuten väestön ikääntyminen, uusien entistä kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille sekä lääkemääräys- ja hoitokäytäntöjen muutokset.
Uudistuksen kokonaissäästöpotentiaali olisi noin 85 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannussäästöstä noin 33 miljoonaa euroa kohdistuisi suoraan potilaan lääkekustannuksiin, 52 miljoonaa euroa olisi sairausvakuutuksen korvauskustannuksia, josta 26 miljoonaa on valtion ja loput vakuutettujen kustannuksia.
Viitehintajärjestelmän käyttöönoton myötä syntyvästä kehyksen ylittävästä lisäsäästön käytöstä päätetään erikseen.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (09) 160 74099
Johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411, 050 3636186
Johtaja Sinikka Rajaniemi, puh. (09) 160 73171, 040 5015076
Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, puh. (09) 160 74191