Sosiaalialan kehittämishanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Väestön ikääntyminen, sosiaalisten ongelmien mutkistuminen ja julkisten palvelutarpeiden muuttuminen edellyttävät koko palvelujärjestelmän perkaamista ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Sosiaalialan kehittämishankkeen toteutusta pohdittiin keskiviikkona 21. tammikuuta Turussa sosiaali- ja terveysministeriön ja Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa olivat mukana Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien johto ja luottamushenkilöt sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan erityispiirteitä:

- Sosiaalityöllä on alueella keskeinen merkitys. Samaan aikaan sosiaalityössä on ongelmia saada ammattitaitoisia työntekijöitä ja riittävästi rahaa sosiaalityön tekemiseen.
- Lastensuojeluongelmat kärjistyvät kasvavilla kaupunkiseuduilla.
- Vanhusten mahdollisuus saada asianmukaista hoivaa ja palveluja on myös keskeinen kehittämisalue. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja kodinomaisten palvelujen rakentaminen on alueella suuri haaste.
- Päihdeongelmat ovat myös uhka erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.
- Maahanmuuttajien erityistarpeet on otettava huomioon myös sosiaalihuollossa.
- Yhteistyökysymykset sosiaali- ja terveydenhuollon välillä sekä työhallinnon, koulun, asuntotoimen, liikenteen jne. kanssa vaativat lisää huomiota.

Sosiaalialan kehittämishanke  

Lokakuussa 2003 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka pohjalta sosiaalialaa tulevina vuosina kehitetään. Siinä linjattiin neljä laajaa hankekokonaisuutta: palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön saanti, osaa-minen ja työolojen kehittäminen sekä Hyvinvointi 2015 ohjelman käynnistäminen.

Lisäksi tehtiin periaatepäätös rahoituksen turvaamisesta. Näiden päätösten pohjalta on valmis-teltu toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää 23 eri hanketta. Myöhemmin hankkeita tulee vie-lä lisää.

Sosiaali- ja terveysala kattaa useimmissa kunnissa noin puolet kunnan menoista. Sosiaalialalla työskentelee noin 100 000 työntekijää.

Osa palveluista on yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Erityisesti vanhustenhuollossa ja psykososiaalisissa palveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on keskeistä.

Yhteistyötarpeet työhallinnon, asuntoviranomaisten ja kouluviranomaisten kanssa ovat lisään-tyneet viime vuosina. Myös poliisin kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt.

Sosiaalialalla työskentelee hiukan yli 100 000 työntekijää. Jos mukaan otetaan myös yksityi-sen yrittäjät ja järjestöjen työntekijät sosiaalialalta niin työntekijöitä on noin 150 000.

Sosiaali- ja terveysala yhdessä kattavat yleensä kuntien budjetin menoista noin puolet. Vuo-den 2001 sosiaalimenoista (34 miljardia euroa) 11 % meni kuntien järjestämiin sosiaalipalve-luihin. Terveyspalveluiden osuus oli 15 %. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan me-noista valtion budjetissa 35 % meni kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Nyt on tarve arvioida sosiaalialan palveluita ja niiden toimivuutta kokonaisuutena. Kunnat vastaavat kehittämistyöstä. Valtio on varannut koko nelivuotiskaudelle lisää rahaa sosiaali-huollon valtionosuuksiin noin sata miljoonaa euroa sekä kehittämishankerahoitusta noin 82 miljoonaa euroa.

Valtioneuvoston periaatepäätös linjaa neljä laajaa hankekokonaisuutta sosiaalialan kehittämi-sessä. Niiden sisään on nyt suunniteltu 23 eri hanketta. Näihin hankkeisiin kunnat voivat osal-listua sekä yksin että yhdessä. Hankkeiden tulee olla kiinteästi sidoksissa perusjärjestelmän kehittämiseen.

Sosiaalialan kehittämishankkeesta on järjestetty kehittämistilaisuuksia eri puolilla Suomea.

Läänikierros jatkuu seuraavasti:

23.1.2004 Kainuu/Oulun lääni

5.2.2004 Seinäjoki