Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2014

Äitiysavustusta ehdotetaan korotettavaksi ja käyttöön otetaan joustava hoitoraha. Lastensuojelua kehitetään, jotta lapsen etu toteutuisi nykyistä paremmin. Lisäksi halutaan valtakunnallistaa turvakotijärjestelmä. Vesirokkorokotus halutaan lisätä kansalliseen rokotusohjelmaan. Ansiopäivärahan ehtoja muutetaan työllistymisen edistämiseksi ja osatyökykyisten työssäoloa tuetaan. Potilasdirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen esitetään valtionavustusta.

Joustava hoitoraha kannustaa osa-aikatyöhön

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Vaikutus kuntien valtionosuuksiin arvioidaan vähäiseksi.

Osatyökykyisten työssäoloa tuetaan

Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennetään vuodesta 2014 lähtien. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Lisäksi vuosille 2014-2016 on varattu 0,8 miljoonaa euroa toimintamallin kehittämiseen osatyökykyisten työllistämiseksi.

Ansiopäivärahan ehtoja muutetaan

Työllisyyden edistämiseksi ansiopäivärahakauden enimmäiskestoaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään niillä, joiden työhistoria on alle kolme vuotta. Lisäksi työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja kieltäytyminen työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä.

Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäistaso yhtenäistetään siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään 95 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta nykyisen 90 prosentin ja 100 prosentin sijaan.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa koskevat 500 ja 180 päivän rajoitukset kumotaan. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kokonaan työssäoloehtoon, työmarkkinatuen tarveharkinta ulotetaan myös ensimmäisiin 180 päivään ja työmarkkinatuen omavastuu otetaan vain kerran. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Valtion menoihin ikärajan korotus vaikuttaa vasta vuonna 2015. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 ja lisäävät valtion menoja kaikkiaan 0,75 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Valtion ensi vuoden työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa (2,65 miljardia euroa vuonna 2013). Työttömyysturvamenojen lasku aiheutuu pääasiassa valtion väliaikaisesta osallistumisesta lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuosina 2012 ja 2013.

Valtio korvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä edelleen noin 26,5 miljoonalla eurolla. Kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan osallistuvan noin 21 000 henkilöä (19 000 vuonna 2013). Harmaan talouden torjuntaan kohdistetaan yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Yleiseen asumistukeen ja äitiysavustukseen parannuksia

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2,6 miljardia euroa, mikä on 67 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Asumismenonormien ylitysten vähentämiseksi korotetaan enimmäisasumismenojen tasoa normaalien tukiperusteiden tarkistuksen lisäksi. Uudistuksen takia keskimääräinen asumistuki suurenee tasokorotuksen saajilla vuoden 2013 tasosta noin 15 eurolla kuukaudessa. Korotuksen suuruus vaihtelee kuitenkin kuntaryhmittäin. Tämä lisää valtion menoja vuonna 2014 noin 6 miljoonaa euroa ja vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Äitiysavustusta ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 140 eurosta 180 euroon vuoden 2014 alusta. Korotus lisäisi valtion menoja 2,8 miljoonalla eurolla. Äitiysavustusta on korotettu viimeksi 1.3.2001 voimaan tulleella asetuksella.

Lapsilisiin ehdotetaan noin 1,48 miljardia euroa. Lapsilisää saa ensi vuonna arviolta noin 558 500 perhettä. Hallitusohjelman mukaisesti lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013-2015.

Kunnille esitetään perustoimeentulotuen kustannuksiin 332,4 miljoonaa euroa valtionosuutta, mikä on 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Kuntien täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin kokonaismenoista. Uudistuksen kokonaiskustannukseksi arvioidaan noin 26 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi noin 8 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Perusturvaetuuksien vuoden 2014 indeksitarkistusta alentaa 1.1.2013 tehty ylimääräinen aikaistettu indeksitarkistus.

Sairausvakuutuskorvaukset nousevat

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan vuonna 2014 kaikkiaan 5,1 miljardiin euroon (noin 4,87 miljardia euroa vuonna 2013). Syynä on se, että sairaus- ja vanhempainpäivärahamenot sekä matkakorvausmenot kasvavat. Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 94,5 miljoonaa euroa (92,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.

Kokeilua YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2015 loppuun saakka.

Uusia direktiivejä voimaan

Lakiehdotus rajat ylittävästä terveydenhuollosta EU- ja ETA -valtiossa ja Sveitsissä (ns. potilasdirektiivi) tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Lakiehdotuksen voimaantulon kustannuksiksi on arvioitu noin 7 miljoonaa euroa. Direktiivi edellyttää kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toiminnan käynnistämistä jo vuonna 2013. Näiden toimintakuluihin esitetään noin 1,3 miljoonaa euroa vuodelle 2014.

Ns. yhdistelmälupadirektiivi tulee Suomessa voimaan 1.1.2014. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan sosiaaliturva-asioissa kolmansista maista EU-alueelle tulevia työntekijöitä yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa. Direktiivi lisää terveydenhuollon kustannuksia ja sairausvakuutuskorvausmenoja noin 3,6 miljoonalla eurolla, lapsilisämenoja 1 miljoonalla eurolla ja eräitä valtion korvattavia perhe-etuuksia 0,4 miljoonalla eurolla.

Lisäksi EU-lainsäädäntöön perustuen vuoden 2014 alusta valtio alkaa korvata sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille sellaisten kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltokustannuksia, jotka tulevat EU:sta, ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Kustannusten arvioidaan olevan 11 miljoonaa euroa. Vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille.

EU- ja ETA-alueen sisältä tulevien työntekijöiden työskentelyvaatimusta lievennetään niin, että asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin pääsy helpottuu. Tämä lisää valtion menoja sairausvakuutuksen osalta 0,15 miljoonalla eurolla ja lapsilisämenojen osalta 0,7 miljoonalla eurolla ja eräiden valtion korvattavien perhe-etuuksien osalta 0,15 miljoonalla eurolla.

Lääketaksa-asetus uusitaan 1.1.2014. Asetusmuutos vähentää sairausvakuutuksen lääkekorvauksia noin 15,8 miljoonalla eurolla. Lääketaksa-asetuksen muuttamisesta aiheutuva säästö kohdennetaan lääkekorvauskaton alentamiseen (nykyisin 670 euroa). Uusi korvauskatto määritetään asetuksessa.

Eläkkeet

Ensi vuodelle varataan eläkkeisiin 4,50 miljardia euroa (tänä vuonna 4,46 miljardia euroa). Vuonna 2014 valtio maksaa kansaneläkkeitä 3,7 miljardia euroa ja takuueläkkeitä 158 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 604 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 73 miljoonaa euroa, merimieseläkkeisiin 62 miljoonaa euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 17,2 miljoonaa euroa. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla.
Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu 63 vuoteen niillä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952 ja sen jälkeen. Tämä vähentää kansaneläkemenoja 1 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 2 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lähtien. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia jatketaan vuosille 2014-2017, mikä säästää valtion menoja 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Veteraanikohtaiset tuet säilyvät ennallaan

Veteraanien tukiin, hoivaan ja kuntoutukseen ehdotetaan yhteensä noin 274 miljoonaa euroa. Rintamaveteraanien veteraanikohtainen kuntoutusmääräraha ehdotetaan pidettäväksi tämän vuoden tasolla. Rintamaveteraanien kuntoutukseen ehdotetaan 32,6 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Määrärahoja osoitetaan noin 8 miljoonaa euroa sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen korvaamiseen osoitetaan 20 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut

Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Vuonna 2014 peruspalveluja ja ikäihmisten palveluja vahvistetaan ja uudistetaan, sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kohdennetaan asteittain 130 miljoonan euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 vanhuspalvelulain toimeenpanoon kohdistetaan 54,5 miljoonaa euroa. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan ensi vuonnakin 10 miljoonaa euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen suunnataan 8,45 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi noin 13 miljoonaa euroa.

Lastensuojelua uudistetaan

Vuonna 2014 valtio osoittaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lastensuojelun kehittämiseen 4,65 miljoonaa euroa. Jatkovuosina valtionosuuksien lisäys olisi 10 miljoonaa euroa. Muutoksilla täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta lapseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on lisätä moniammatillisen asiaintuntemuksen hyödyntämistä ja riittävän ajan varaamista lapsen kanssa työskentelyssä.

Lapsiin kohdistuneen pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen siirretään kunnilta valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennettaisiin myös pahoinpitelyrikoksiin. Rahoitusvastuun siirto (2,2 miljoonaa euroa) kunnilta valtiolle on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti. Osana Kaste-ohjelmaa pilotoidaan lastenasiaintalotoimintaa TYKS:n alueella vuosina 2014-2016.

Turvakotijärjestelmän valtakunnallistamista esitetään vuodesta 2014 alkaen siten, että turvakotipaikkojen määrä nostettaisiin asteittain nykyisestä 125 paikasta 530 paikkaan. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 32 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi 16 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2014 valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevan lain toimeenpanoon kohdistetaan valtionosuutta 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Valtionavustuksiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin eli Kaste-hankkeisiin ehdotetaan 11,5 miljoonaa euroa (17,9 miljoonaa euroa v. 2013). Määräraha vähenee hallituksen menosäästöpäätöksen ja eduskunnan päättämän kertaluonteisen lisäyksen poistumisen vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen esitetään 40 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Poronhoitajien sijaisavun vakinaistamisesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan 300 000 euroa.

Kansalliseen rokotusohjelmaan ehdotetaan lisättäväksi vesirokkorokote, jonka vuoksi rokotteiden hankintaan ehdotetaan lisättäväksi 4,2 miljoonaa euroa. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan lisättäväksi noin 9 miljoonaa euroa neljän tukikohdan uusimiseen sekä hinnantarkistuksiin. Valviralle esitetään lisäresursseja puolustusvoimien ja vankien terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviin.

Lisätietoja

Valtiosihteeri Pia Pohja, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Juuso Rönnholm, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 110 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 0295 163 517 (yleiset kysymykset)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 163 291 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Osastopäällikkö Kirsi Varhila (ent. Paasikoski), p. 0295 163 338 (sosiaali- ja terveyspalvelut)
Johtaja Päivi Voutilainen, p. 0295 163 403 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p. 0295 163 289 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
Johtaja Heikki Palm, p. 0295 163 171 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)

Liitteet

Talousarvioesitys 2014, sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus (pdf.363.4 kB )

Muualla verkossa

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi (VM)