Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2004
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa omassa esityksessään hallinnonalan talousarvio-osuuden suuruudeksi noin 9,3 miljardia euroa. Esitetty määrä on yhdeksän prosenttia kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Valtiovarainministeriön esitys on 9,4 miljardia euroa. STM:n esitys perustuu hallituksen kehyspäätökseen. Ero johtuu pääosin talousennusteen muuttumisesta ja ehdotetun veronalennuksen vaikutuksesta.
STM:n esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna johtuvat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi ohjattavasta lisärahoituksesta, kasvaneista sairausvakuutusmenoista, lapsilisien tasokorotuksesta sekä eläkemenojen noususta. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät menoja noin 70 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön valtionosuuksien muodossa.
Vuonna 2004 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 39,7 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä STM:n osuus on kaksi kolmannesta.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto
Valtion rahoitus kuntien järjestämiin peruspalveluihin nousee ensi vuonna merkittävästi. Jotta kunnat voisivat turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän ja laadun, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolleohjattaviin käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään yhteensä 3,238 miljardia euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen on runsaat 380 miljoonaa euroa (13,4 %). Valtionosuuksien lisäykset toteutetaan pääosin korottamalla valtionosuusprosenttia 28,06 prosentista 30,97 prosenttiin. Lisäyksestä 257 miljoonaa euroa on ansiotuloverotuksen keventämisen kompensaatiota kunnille.
Varsinainen valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Yhteensä hankkeiden toimeenpanoa varten on varattu runsaat 90 miljoonaa euroa, josta 54,5 miljoonaa euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen, 12,4 miljoonaa euroa kuntien terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutukseen, 9,7 miljoonaa euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa palvelutarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi sekä 13,6 miljoonaa euroa vanhustenhuollon kehittämiseen. Kuntien toivotaan parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja.
Valtionavustuksena kunnille esitetään lisäksi runsaat 50 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin, josta summasta 30 miljoonaa euroa on tarkoitettu kansallisen terveyshankkeen mukaiseen terveyspalvelujärjestelmän kehittämistyöhön.
Lisäksi talousarvioehdotukseen sisältyy valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 47,2 miljoonan euron suuruisena, jossa on lisäystä noin 10 miljoonaa euroa (26 %) kuluvaan vuoteen verrattuna.
Perhekustannusten tasaus
Perhekustannusten tasaukseen ehdotetaan vuonna 2004 käytettäväksi noin 1,43 miljardia euroa. Valtaosa summasta, lähes 1,42 miljardia euroa, ohjataan lapsiperheiden tukemiseen lapsilisän kautta.
Perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään esitetään korotusta vuoden 2004 alusta lukien. Ensimmäisen lapsilisään oikeutetun lapsen lapsilisää korotetaan nykyisestä 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka maksetaan jokaisesta lapsesta, esitetään nostettavaksi nykyisestä 33,60 eurosta 36,60 euroon kuukaudessa. Lapsilisäkorotukset lisäävät valtion menoja yli 74 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos ei oteta lukuun euromuunnoksen yhteydessä tehtyjä vähäisiä tarkistuksia, lapsilisien määrää korotetaan ensi kerran sitten vuoden 1995.
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä asetetun työryhmän esityksen mukaisesti oikeutta lasten kotihoidon tuen osittaiseen hoitorahaan esitetään laajennettavaksi peruskoulun 1.-2. luokkalaisiin 1.8.2004 lukien. Osittaiseen hoitorahaan esitetään myös tasokorotusta nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa 1.1.2004 lähtien. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta on tämän johdosta lisätty 1,2 miljoonaa euroa.
Toimeentuloturva
Toimeentuloturvaa pyritään kehittämään ennaltaehkäisevin toimenpitein: edistetään työelämässä jaksamista, jatketaan työelämän kehittämisohjelmia, painotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, ehkäistään syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä edistetään paluuta itsenäiseen selviytymiseen. Toimeentuloturvan rakenne ja taso säilytetään STM:n esityksessä normaalien indeksikorotusten lisäksi pääosin ennallaan. Esimerkiksi työttömän peruspäivärahaa ehdotetaan korotettavaksi elinkustannusten muutosta vastaavasti 23,02 eurosta 23,36 euroon päivää kohti. Aikuiskoulutustuen perusosaan tehdään hallituksen työllisyysohjelmaan liittyen tasokorotus 440 eurosta 500 euroon kuukaudessa.
Kokonaan uusi toimeentuloturvaetuus, maahanmuuttajan erityistuki, tulee voimaan 1.10.2003. Talousarvioehdotuksessa tuen maksamiseen vuonna 2004 ehdotetaan varattavaksi noin 20 miljoonaa euroa. Erityistukea on tarkoitus maksaa yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille maahanmuuttajille, jotka ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja olisivat muutoin pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Tuen saajia arvellaan olevan noin 4000. Erityistuen määrä on 412 euroa kuukaudessa.
Sairausvakuutusmenot kasvavat ensi vuonna arviolta yhdeksällä prosentilla johtuen etenkin sairauspäivärahamenojen ja lääkekorvausmenojen kasvusta. Sairausvakuutusmenojen arvioidaan olevan noin 3,4 miljardia euroa vuonna 2004. Hallituksen päättämät veronalennukset alentavat sairausvakuutuksen vakuutusmaksutuloa, mikä lisää valtion maksamaa takuusuoritusta. Kaikkiaan muutoksen arvioidaan lisäävän valtion rahoitusta sairausvakuutukseen noin 20 prosenttia, noin 840 miljoonaan euroon.
Valtion osuus eläkemenoista kasvaa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna viisi prosenttia eli noin 68,5 miljoonan euron verran. Yhteensä eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta ensi vuonna varattu runsaat 1,57 miljardia euroa. Määrärahasta kansaneläkkeisiin käytetään reilut 1,05 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 413 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 70 miljoonaa euroa ja merimieseläkkeisiin 36 miljoonaa euroa. Tästä noin 50 miljoonaa euroa aiheutuu eläkkeensaajille maksettavien etuuksien indeksikorotuksista.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.
Sosiaalivakuutusmaksut
Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärän arvioidaan nousevan hieman. Yksityisen työnantajan työeläkemaksuprosentti noussee 16,8 prosentista 16,9 prosenttiin. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu noussee 21,4 prosentista 21,6 prosenttiin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu noussee yli 840 940 euron menevästä palkkasummasta 2,45 prosentista 2,50 prosenttiin. Työnantajien kansaneläkemaksuihin ei esitetä muutoksia.
Yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset on vapautettu sosiaaliturvamaksusta (työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksu) vielä vuosina 2004 ja 2005 eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa. Vajeen kattamiseksi työnantajien sairausvakuutusmaksua korotetaan 0,014 prosenttiyksiköllä. Tällöin yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kirkkotyönantajan, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,614%. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,864 %.
Työntekijöiden maksujen yhteismäärä noussee 0,1 prosenttiyksikön verran. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy ennallaan 1,5 prosenttina. Työntekijän työeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,6 prosentista 4,7 prosenttiin palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun säilyvän 0,2 prosenttina palkasta.
Kuntoutus
Kansaneläkelaitos voi käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisiin kuntoutushankkeisiin 93,3 miljoonaa euroa. Määrärahassa on varauduttu jatkamaan ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitystä, lasten ja nuorten psykiatrista kuntoutusta sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelman kokeiluhankkeita. Tarkemmasta kohdentamisesta päättää Kansaneläkelaitos. Lisäksi kuntoutuslaitosten perusparannuksiin ja käyttöavustuksiin sekä sairauksien ehkäisemiseen ja siihen liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnetään 4,7 miljoonaa euroa.
Sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen tarkoitettua, tämän vuoden talousarviossa 2,6 miljoonan euron suuruista määrärahaa korotetaan 160 000 eurolla. Tämän jälkeen yli 1500 puolisoa pääsee kuntoutukseen.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Janne Metsämäki, p. 09-1607 3754 (yleis)
Erityisavustaja Terttu Savolainen, p. 050-583 9912 (yleis)
Apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen p. 09-1607 3791 (yleis)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 09-1607 3194 (yleis)
Finanssisihteeri Arto Salmela, p. 09-1607 4430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, p. 09-1607 3122 (toimeentuloturva)
Hallitusneuvos Anja Kairisalo, 09-1607 4411 (sairausvakuutus)
Osastopäällikkö Kimmo Leppo, 09-1607 3803 (terveysasiat)
Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson, 09-1607 3760 (perhe- ja sosiaaliasiat)
STM:n budjettiehdotus on internetissä osoitteessa www.stm.fi