Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotus 2008

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 4 690 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 383 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2008 on 13,8 miljardia euroa. Ehdotettu rahamäärä on 768 miljoonaa euroa (6 %) kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotuksessa ovat mukana hallitusohjelman mukaiset määrärahojen siirrot työministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilta yhteensä 1,3 miljardia euroa. Indeksiin sidottujen etuuksien määrät voivat muuttua, kun indeksien lopulliset arvot varmistuvat marraskuussa. Valtiovarainministeriön esitys saattaa poiketa hiukan sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä.

Hallitus käsittelee sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotusta 2008 budjettiriihessä elokuun lopussa. Hallitus antaa valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksen eduskunnalle 13. syyskuuta.

Suurin osa rahoista käytetään kuntien valtionosuuksiin ja eläkkeisiin

Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna ovat 383 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin ja 343 miljoonaa euroa eläkevakuutuksen valtion osuuksiin. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja noin 80 miljoonaa euroa.

Vuonna 2008 sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 46,4 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille

Tavoitteena on kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka auttavat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 4 690 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 383 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarvioon. Lisäyksestä 226 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 137 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 3,0 prosentilla. Lisäksi asukasluvun kasvu ja muut laskentatekijöiden muutokset lisäävät valtionosuuksia.

Hallitusohjelman mukaisesta valtionosuuksien korotuksista vuodelle 2008 kohdentuu 21 miljoonaa euroa. Lisäys liittyy muun muassa perusterveydenhuollon parantamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiin. Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys 6,8 miljoonaa euroa tukee kuntien lastensuojelun tehostamista. Raskaudenajan seulonnat yhtenäistetään koko maassa ja rintasyöpäseulonnat laajennetaan asteittain koskemaan 60–69-vuotiaita. Tähän liittyvä lisäys on 0,5 miljoonaa euroa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 33,88 prosentista 31,11 prosenttiin 2008. Valtionosuusprosentin alentuminen johtuu pääasiassa valtionosuusjärjestelmän selkiyttämisestä ja läpinäkyvyyden parantamisesta. Laskennallisten kustannusten lisäykseen liittyvät valtionosuuden korotukset kunnat ovat saaneet muuta kautta, joten samalla vähennetään vastaavasti valtionosuusprosenttia, jotta kunnille ei tule kaksinkertaista kompensaatiota.Yhteensä nämä tekijät alentavat valtionosuusprosenttia 2,47 prosenttiyksikköä.

Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioon ottava sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat 1.8.2008 alkaen. Vuonna 2008 uudistus lisää kuntien maksutuloja 25 miljoonalla eurolla. Tähän liittyen leikataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla, mikä alentaa valtionosuusprosenttia 0,17 prosenttiyksikköä. Vuositasolla maksu-uudistus lisää kuntien tuloja 60 miljoonalla eurolla.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 miljoonaa euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla vuonna 2008 (20 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä). Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 0,5 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna.

Maatalousyrittäjien vuosiloma

Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kehittämiseksi ehdotetaan maatalousyrittäjänvuosilomaan yhden päivän lisäystä nykyisestä 24 päivästä 25 päivään vuodessa. Esityksen johdosta määrärahaan ehdotetaan lisäystä 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään 0,1 miljoonaa euroa sijaisapuoikeuden täsmentämiseen luottamustoimen hoitamisen osalta.

Lapsiperheet

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että lapsilisänyksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kalenterikuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon 1.1.2008 lukien. Uudistuksen kustannusvaikutus on 18,8 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa yksinhuoltajista on naisia.

Asumistukeen ehdotetaan 441 miljoonaa euroa vuodelle 2008 (440,5 miljoonaa euroa 2007). Lisäys aiheutuu yleisestä kustannuskehityksestä. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan alenevan työllisyyden parantuessa ja keskimääräisen asumistuen nousevan asumismenojen nousun myötä.

Hallitusohjelman mukaisesti asumistukijärjestelmä ehdotetaan siirrettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Lintuinfluenssaan varautuminen

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valmiutta lintuinfluenssaan varautumiseen parannetaan. Kansanterveyslaitoksen pysyvää valmiustasoa nostetaan tartuntatautitien tai biologisten uhkatilanteiden varalta mm. parantamalla päivystysvalmiutta ja laboratoriotoiminnan valmiuksia sekä tehostamalla pandemian varalle rakennettua viestintä- ja tietoteknistä valmiutta. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymille esitetään valtionavustusta 2 miljoonaa euroa alueellisen epidemiologisen toimintavalmiuden kehittämiseen sekä yleensä tartuntatautien torjuntavalmiuksien parantamiseen. Tähän sisältyy myös eristystilojen kunnostaminen ja uusien rakentaminen. Myös lääninhallitusten toimintavalmiuksia tehostetaan.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 60 %. Se katetaan pääosin työnantajilta perittävällä kansaneläkemaksulla. Valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Valtionosuus kansaneläkemenoista on 959 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan eli noin 768 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkevakuutusrahaston rahoitusomaisuuden, jonka tulee olla vähintään 4 % vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Valtio turvaa myös kansaneläkevakuutusrahaston maksuvalmiuden. Vuonna 2008 kansaneläkerahaston vähimmäistason säilyttäminen edellyttää valtion takuusuoritusta arviolta 485 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutus jakaantuu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Vuonna 2008 arvioidaan vakuutettujen ja työnantajamaksuista tuloutuvan yhteensä 1 933 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen yhteensä 85 miljoonalla eurolla rahoittamalla vähimmäispäivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa kokonaan EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset sekä osuuden Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi valtio ja palkansaajat, yrittäjät ja etuudensaajat. Palkansaajien, yrittäjien sekä etuudensaajien osuus on yhteensä 1 054 miljoonaa euroa ja valtion noin 1 109 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.Työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvän ennallaan. Palkkasummarajan korotuksen vuoksi keskimääräinen maksu kuitenkin alenee, jota vastaava alenema tulee palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Työnantajan työeläkemaksujen arvioidaan hieman nousevan.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujen yhteismäärät laskevat vuodesta 2007 kaikilla työnantajilla 0,01 prosenttiyksikköä.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilut ovat käytössä Lapin läänin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella, Pielisen - Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Vuonna 2008 työnantajien sairausvakuutusmaksu on arviolta 2,04 % palkasta. Maksu on 0,01 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2007.

Työnantajan kansaneläkemaksut

Yksityisten työnantajien ja valtiotyönantajien kansaneläkemaksu pysyy ennallaan vuonna 2008. Se on maksuluokasta riippuen 0,901 %, 3,101 % tai 4,001 %. Valtiotyönantajien ja kunta- ja seurakuntatyönantajien kansaneläkemaksu on edelleen 1,951 %. Vakuutetuilta ei peritä kansaneläkemaksua.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu muodostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu alenee. Vuonna 2008 palkansaajilta peritään työtulon perusteella päivärahamaksua arviolta 0,74 % (0,75 % vuonna 2007) ja sairaanhoitomaksua 1,28 % (1,28 % vuonna 2007) eli yhteensä 2,02 % (2,03 % vuonna 2007). Yrittäjiltä peritään työtulon perusteella päivärahamaksua arviolta 0,89 % (0,91 % vuonna 2007) ja sairaanhoitomaksua 1,28 % eli yhteensä 2,17 % (2,19 % vuonna 2007). Eläketuloista ja etuustuloista peritään sairaanhoitomaksua 1,45 % (1,45 % vuonna 2007).

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu pysynee vuoden 2007 tasolla. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän 0,75 % palkkasumman 1 668 000 ensimmäisen euron osalta (840 940 euroa vuonna 2007) ja muilta osin 2,95 %. Koska alemman maksun perusteena olevaa palkkasummaa korotetaan, keskimääräinen maksu alenee. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan alenevan 0,38 prosenttiin palkasta (0,58 % vuonna 2007), kun siinä toteutetaan vastaava alennus.

Työeläkevakuutusmaksut

Keskimääräisen TEL-maksun arvioidaan nousevan 16,8 prosenttiin. Työntekijän perustyöeläkemaksu on 4,4 % palkasta. 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu nousee 5,6 % palkasta.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL -työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, arvioidaan kohoavan alle 53-vuotiaiden osalta 21,0 prosenttiin (20,8 % vuonna 2007) ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,2 prosenttiin (21,9 % vuonna 2007) palkasta.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 4,228 miljardiin euroon vuonna 2008 (4,006 miljardia euroa vuonna 2007). Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäivärahamenojen, lääkekorvaus- ja sairauspäivärahamenojen noususta. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 101,7 miljoonaa euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.

Ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille koituvia kustannuksia ehdotetaan korvattavaksi 1.1.2008 lukien valtion varoista.

Sairauspäivärahan ja päivärahamaksun perusteena olevaa palkkaa ehdotetaan yhtenäistettäväksi 1.1.2008 lukien. Uudistus ei vaikuta valtion osuuteen.

Hammaslääkäripalkkioiden korvaustasoa ehdotetaan korotettavaksi 1.1.2008 lukien siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta. Uudistus lisää 26 miljoonaa euroa korvausmenoja ja valtion osuutta 13 miljoonaa euroa.

Eläkemenot 2008

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta varattu 2,88 miljardia euroa (2,53 miljardia euroa vuonna 2007). Kasvua on 343,4 miljardia euroa (104,0 miljoonaa euroa vuonna 2007), josta 154 miljoonaa euroa aiheutuu kansaneläkkeiden tasokorotuksesta 20 eurolla kuukaudessa ja 114 miljoonaa euroa kuntien kalleusluokituksesta luopumisesta. Lisäksi kansaneläkettä ehdotetaan maksettavaksi alentamattomana laitoshoidossa oleville 1.1.2008 alkaen. Uudistus lisää kansaneläkemenoja 46 miljoonaa euroa ja siihen liittyen kunnille maksettavia valtionosuuksia alennetaan 41,5 miljoonaa euroa.

Työeläkettä täydentävä kansaneläke kohdentuu enemmän naisille kuin miehille. Kuntakalleusluokituksesta luopuminen parantaa erityisesti pientä kansaneläkettä saavien naisten eläkkeitä. Myös yrittäjien kokonaiseläketurvassa kansaneläkkeellä on suurempi merkitys naisille kuin miehille. Vuonna 2006 täyttä kansaneläkettä saavia naisia oli 57 597 ja miehiä 36 852. Kansaneläkettä saavien naisten keskimääräinen kokonaiseläke (kansaneläke + työeläke) oli 544,49 euroa kuukaudessa ja miesten 599,50 euroa kuukaudessa.

Kansaneläke-, vammaisetuus- ja eläkkeensaajien asumistukilainsäädäntöä uudistetaan 1.1.2008 alkaen. Uudistus lisää valtion menoja yhteensä noin 9 miljoonaa euroa vuonna 2008, mutta se alentaa valtion menoja pidemmällä aikavälillä. Uudistuksen jälkeen eläkkeensaajien asumistuki maksetaan kaikille kuukauden alussa. Lisäksi eläkkeensaajan hoitotuki siirretään suoraan valtion rahoitettavaksi 1.1.2008 alkaen. Tämä rahoitusmuutos ei vaikuta valtionosuuteen.

Määrärahasta käytetään kansaneläkkeisiin 2,2 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 463 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 69 miljoonaa euroa ja merimieseläkkeisiin 44,5 miljoonaa euroa, perhe-eläkkeisiin 37,5 miljoonaa euroa, maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 14,5 miljoonaa euroa, pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketukeen 13,5 miljoonaa euroa ja maahanmuuttajien erityistukeen 23,2 miljoonaa euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 1,41 % edelliseen vuoteen verrattuna (2,21 % vuonna 2007). Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,50 % (1,74 % vuonna 2007). Palkkakerroin merkitsisi noin 1,09 prosentin nousua vuonna 2007 käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna (3,5 % vuonna 2007).

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 1 506 miljoonaa euroa vuonna 2008 (1 531 miljoonaa euroa vuonna 2007). Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 6,7 prosenttiin vuonna 2008, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä peruspäivärahoja.Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha on vuonna 2008 arviolta 24,27 euroa (23,91 euroa vuonna 2007) päivältä.

Työministeriön hallinnonalalta siirretään kolme määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriölle. Valtion korvaukseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ehdotetaan 8,0 miljoonaa euroa vuonna 2008, jota ehdotetaan korotettavaksi edellisestä vuodesta 1,5 miljoonaa euroa työmarkkinatukiuudistuksen aiheuttaman käytön kasvun johdosta. Työmarkkinatukeen ehdotetut 742 miljoonaa euroa vuodelle 2008 on noin 26 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseenosallistuvien opintososiaalisiin etuihin on varattu vuodelle 2008 noin 140 miljoonaa euroa. Tämä on 2,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Asiakastietojen sähköinen arkisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kansallisen sähköisen arkiston määrittelyyn ja perustamiseen ja ylläpitoon kohdennetaan voimavaroja. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle toiminnan käynnistämisestä ja alkuvaiheen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Käynnistämisvaiheen jälkeen Kansaneläkelaitos perii käyttäjiltä maksuja, joilla katetaan tietojärjestelmäpalvelun ylläpidosta sekä asiakastietojen luovuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen

Samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi. Ohjelman toimenpidekokonaisuutta toteutetaan kolmikantaperiaatteella. Samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen varataan 200 000 euroa vuodelle 2008.

Lisäksi ehdotetaan 180 000 euroa tasa-arvon tietopalvelun järjestämisestä ja käytöstä aiheutuviin menoihin. Tasa-arvon tietopalvelun perustaminen on edellytys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventaminen. Politiikkaohjelma tukee terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä sekä lainsäädännön uudistamista ”Terveys kaikissa politiikoissa” -ajattelun mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta.

Virastojen ja laitosten toiminnan tehostaminen

Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousarvioesityksiin on sisällytetty tuottavuusohjelman edellyttämät vähennykset. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa on otettu huomioon hallitusohjelmassa todetut organisaatiomuutokset ja politiikkaohjelmasta aiheutuvat resurssilisäykset. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) toiminnan vahvistaminen toteutetaan hallinnonalan sisäisin siirroin.

Talousarvioesitykseen sisältyy myös REACH-asetuksen edellyttämät voimavarat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle (STTV) ja lapsiasiavaltuutetun toimiston lisävoimavarat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tuottavuusohjelman toteuttaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden kautta vähennetään 340 henkilötyövuotta vuosina 2005–2011. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat mm. Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä täsmennetään.

Talousarviolla uusi rakenne

Hallinnonalan talousarvion rakennetta on uudistettu. Uusi rakenne on erityisesti nähtävissä lukurakenteessa ja muuttuneissa momenttitunnuksissa. Virastot ja laitokset on sijoitettu pääasiallisen toimintansa luonteen mukaan kolmeen lukuun: hallinto (33.01), valvonta (33.02) ja tutkimus- ja kehittämistoiminta (33.03). Poikkeuksena on työsuojelupiirien toimintamenot -momentti, joka on sijoitettu terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -lukuun (33.70).

Talousarviota uudistettaessa tarkastellaan toimenpiteiden vaikutuksia erikseen miehiin ja naisiin. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon sosiaali- ja terveysministeriön talousarvion laadinnassa vuodesta 2007 alkaen.

STM:n ehdotus budjettiosuudekseen 2008

Lisätietoja:
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Ilkka Oksala, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Carl Haglund, puh. (09) 160 77441 (tasa-arvoasiat)
Kansliapäällikkö Kari Välimäki puh. (09) 160 73763 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73194 (yleiset kysymykset)
Apulaisosastopäällikkö Mikko Staff, puh. (09) 160 73791 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Arto Mynttinen, puh. (09) 160 73817 (virastot ja laitokset)
Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (sosiaalivakuutus, toimeentuloturva)
Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, puh. (09) 160 74191 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, puh. (09) 160 74423 (sosiaalivakuutus)
Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen, puh. (09) 160 73865 (eläkkeet)
Ylitarkastaja Anneli Sollo, puh. (09) 160 73910 (työttömyysturva)
Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, puh. (09) 160 73804 (terveysasiat)
Finanssisihteeri Tuula Karhu, puh. (09) 160 74354 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Finanssisihteeri Jenni Eskola, puh. (09) 160 73903 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma, puh. (09) 160 74459 (talousarvion valtavirtaistaminen)
Ylitarkastaja Riitta Martikainen, puh. (09) 160 74458 (samapalkkaisuusasiat)