Sikainfluenssa epidemiana koko maassa
STM ja THL tiedottavat
Sikainfluenssaepidemian katsotaan alkaneen koko maassa. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 2940 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Koska vain osa tapauksista varmistetaan ja suurin osa sairastaa tartunnan niin lievänä, ettei tauti vaadi lääkärin hoitoa, on tartuntoja arviolta kymmeniätuhansia.
Koska sikainfluenssaepidemia on käynnistynyt voimakkaana koko maassa, sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että työnantajat ottavat käyttöön normaalia lievemmät poissaolokäytännöt, mikäli näin ei jo ole tehty. Näin terveydenhuollon voimavarat kohdentuvat hoitoa vaativiin influenssapotilaisiin ja rokotusjärjestelyjen toteuttamiseen.
Suurelle osalle sairastuneista tauti on melko lievä. Kuitenkin riskiryhmillä, joita parhaillaan rokotetaan koko maassa, esiintyy muita useammin vaikeita tautimuotoja. Nykytiedon mukaan tautiin sairastunee jonkin verran kausi-influenssaa useammin.
Epidemiaan on Suomessa varauduttu hyvin. Suomi on ensimmäisiä Euroopan maita, joissa rokotukset käynnistettiin. Rokotuksilla on jo pystytty turvaamaan terveydenhuollon toimivuutta epidemiatilanteessa ja suojaamaan raskaana olevat. Lisäksi viruslääkkeitä on varastoissa erittäin runsaasti, yli 2,5 miljoonaa hoitokuuria. Lisäksi laajalla kampanjalla on muistutettu hygienian tärkeydestä taudin leviämisen rajoittamiseksi.
Rokotusjärjestelyt toimineet useimmissa kunnissa hyvin
Lääninhallitukset ovat tällä viikolla selvittäneet kuntien rokotustilanteen. Rokotusjärjestelyt ovat onnistuneet kunnissa pääosin asianmukaisesti ja rokotukset ovat toteutettu tehokkaasti ja hallitusti. Kunnat ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta noudattaneet säädettyä rokotusjärjestystä.
Huomattavan pitkiä rokotusjonoja ei ensi päivien jälkeen ole juurikaan esiintynyt, sillä kunnat ovat korjanneet toimintaansa. Käytäntöjä on muutettu muun muassa rokotushenkilöstöä lisäämällä, rokotuspisteiden hajauttamisella, kutsumista porrastamalla ja ottamalla käyttöön jononhallinta keinoja.
Rokotuksiin haluavien suuri määrä on yllättänyt osan kunnista. Aikaisemmin kausi-influenssarokotuksiin osallistuminen on ollut huomattavasti vähäisempää. Ennen rokotusten alkua julkisuudessa nostettiin voimallisesti esille rokotusvastaisuus. Epidemian edetessä rokotushalukkuus lisääntyi nopeasti.
Kunnat ovat käyttäneet hyväkseen rokotusviestinnässä muun muassa paikallislehtiä, radiota, kunnan verkkosivuja ja puhelinneuvontaa. Joillakin kunnilla on ollut puutteita esimerkiksi verkkosivujen tiedoissa. Niin rokotteiden jakelun kuin rokotuksista tiedottamisenkin ongelma on, että rokotetta saadaan erissä ja tarkat rokotemäärät saadaan THL:ssa ja kunnissa tietää vain muutamaa päivää ennen rokotteiden saapumista.
Suomeen on toimitettu tällä hetkellä 794 000 annosta rokotetta ja niitä saapuu noin 200 000 annosta viikossa. Jo viime keväänä ennakkoon tilatut 5,3 miljoonaa rokoteannosta toimitetaan viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sieltä edelleen kuntiin niin nopeasti kuin se on mahdollista.
Tartuntatautien torjunnassa, rokotusten järjestämisessä ja sairauksien hoidossa vastuu jakautuu valtion ja kuntien kesken. Valtion tehtävänä on huolehtia valtakunnallisesta suunnittelusta ja ohjauksesta, koko maan kattavasta materiaalisesta valmiudesta, rokotteista, lääkkeistä ja tarvikkeista sekä valtakunnallisesta tiedottamisesta.
Kunnat huolehtivat itsenäisesti käytännön toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä, muun muassa rokotuksista, sairaanhoidosta ja tiedottamisesta paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Rokotusjärjestyksestä päätettiin valtioneuvoston asetuksella
Rokotusjärjestyksestä on päätetty valtioneuvoston asetuksella. Päätös on tehty lääketieteellisin perustein. Rokotusjärjestyksellä halutaan estää vaikeita tautimuotoja niin paljon kuin mahdollista. Ehdotus valmisteltiin Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä ja tartuntatautien neuvottelukunta sekä valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ovat antaneet rokotusjärjestystä puoltavan lausunnon.
Järjestyksestä päättäminen oli tarpeen, koska rokotetta saadaan maahan erissä, ja rokotusten toteuttaminen vie useita kuukausia. THL on tarkentanut riskiryhmiin kuuluvien luetteloa, koska riskiryhmiin kuuluvista henkilöistä on ollut pientä epäselvyyttä.
LisätietojaLääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Johtaja Tapani Melkas, STM, puh. 09 160 73886
Ylitarkastaja Maarit Raappana, STM, p. 09 160 73126
Ylilääkäri Terhi Kilpi, THL, puh. 020 610 8678
Erikoistutkija Tuija Leino, THL, puh. 020 610 8787
Erikoistutkija Rose-Marie Ölander, THL, puh. 020 610 8328 (rokotteiden jakelu)
Tutkimusprofessori Petri Ruutu, THL, puh. 020 610 8670
Muualla palvelussamme Muualla verkossa