Selvityshenkilö: Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden yhteistyötä tiivistettävä
Synnytyssairaaloiden äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden yhteistyötä on tiivistettävä ja erikoisosaajien konsultaatiomahdollisuuksia on lisättävä erityisesti siellä, missä välimatkat synnytyssairaalaan ovat pitkät. Näin toteaa selvityshenkilö Anna-Maija Tapper, joka on tarkastellut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta synnytyspalveluiden valtakunnallista toteuttamista.
Synnytysmäärät Suomessa ovat 2000-luvulla kasvaneet tasaisesti 57 000 syntyneestä lapsesta nykyiseen 60 000 lapseen vuodessa. Synnytysyksikköjen määrä on vähentynyt. Vuonna 1975 synnytysyksiköitä oli 62, vuoden 2010 lopussa enää 31. Synnytysmäärät vaihtelevat suuresti vajaan kolmensadan synnytyksen yksiköstä liki kuuden tuhannen synnytyksen yksikköön.
Syntyvyyttä ja synnytysten määrää tarkasteltaessa alueelliset erot korostuvat, mikä on otettava huomioon alueellisia synnytyspalveluita suunniteltaessa. Palvelukokonaisuus muodostuu erilaiseksi lyhyiden välimatkojen ruuhka-Suomessa ja pitkien välimatkojen haja-asutusseuduilla.
Selvityshenkilön mukaan yliopistosairaalapiirien erityisvastuualueiden ohjausta ja koordinointia pitäisi lisätä järjestämissopimuksilla uuden terveydenhuoltolain mukaisesti. Selvityshenkilö katsoo, että käytäntöjä tulisi selventää myös kansallisella tasolla. Palveluita järjestettäessä on otettava huomioon väestölliset, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä yksilöiden erilaiset tarpeet. Tavoitteena tulee olla pyrkimys palveluiden kokonaisvaltaiseen tuottamiseen potilaalle, ottaen huomioon sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että tarvittavin osin myös sosiaalitoimen toimijat.
Päivystysmahdollisuudet määrittävät synnytysverkon suunnittelunRatkaisevin tekijä synnytyspalvelujen järjestämisessä on päivystystoiminnan järjestäminen. Niukkenevat henkilöstöresurssit ja ammattihenkilöiden puute varsinkin päivystysaikana ovat lähitulevaisuudessa määräävin tekijä synnytyspalveluverkkoa suunniteltaessa. Selvityshenkilön mukaan synnytysyksikön minimivaatimuksena tulee olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius. Riskisynnytyksiä ja pienten keskosten hoitoa tulee keskittää yliopistosairaaloihin.
Selvityshenkilö esittää, että yliopistosairaalapiirin erityisvastuualueet valmistelevat alueellaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja synnytysyksiköiden kanssa varautumis- ja kustannussuunnitelman pienimpien yksiköiden synnytysten muualle siirtymisen varalta. Suunnitelmissa on otettava huomioon maantieteelliset olosuhteet, väestöennusteet, potilaiden vapaa liikkuvuus, kielelliset oikeudet sekä oman alueen yli ulottuvat työssäkäyntialueet.
Selvityshenkilön raportti on tausta-aineistoa terveydenhuoltolain perusteella annettavaan asetukseen kiireellisen hoidon järjestämisestä. Asetusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä tämän vuoden aikana.
Lisätietojalääkintöneuvos Timo Keistinen, p. 050 571 4015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT, MBA Anna-Maija Tapper, p. 050 427 1199
Muualla palvelussamme