Selvityshenkilö Myllymäki: Eläketurvakeskus julkisoikeudelliseksi laitokseksi STM:n yhteyteen
Selvityshenkilö, professori Arvo Myllymäki ehdottaa Eläketurvakeskuksen muodostamista julkisoikeudelliseksi laitokseksi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Myllymäki pitää tärkeänä, että työeläkejärjestelmän kehittäminen ja koordinointi tulisi selkeästi yhden ministeriön alaisuuteen.
Vaikka Eläketurvakeskus toimisi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, Myllymäen mukaan laitoksen tehtävät huomioon ottaen ei olisi luontevaa sijoittaa sitä osaksi ministeriön organisaatiota, sillä julkisoikeudellisena laitoksena sille olisi kuuluttava itsenäinen toimivalta työeläketurvan toimeenpanosta.
Professori Myllymäki luovutti Eläketurvakeskuksen tehtävien järjestelyä koskevan selvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle perjantaina 18. syyskuuta.
Myllymäki esittää, että muodostettavaa julkisoikeudellista laitosta johtaisi valtioneuvoston nimittämä toimitusjohtaja. Hallinnosta vastaisi viisijäseninen hallitus, jonka puheenjohtajana toimisi sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Hallituksen asettaisi valtioneuvosto, ja sen toimikausi olisi kolme vuotta. Myllymäen mukaan järjestelmän läpinäkyvyyden varmistamiseksi eläkelaitosten edustajat eivät voisi kuulua hallitukseen.
Laitoksen yhteydessä toimisi työeläkejärjestelmän neuvottelukunta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö asettaisi neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi toimia neuvoa antavana toimielimenä työeläkekysymyksissä. Neuvottelukunta koostuisi sosiaali- ja terveysministeriön, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, työnantajien ja yrittäjien, keskeisten työntekijäjärjestöjen sekä kolmen yksityisen työeläkelaitoksen edustajista. Myös Eläketurvakeskuksen henkilöstö nimeäisi edustajansa neuvottelukuntaan.
Eläketurvakeskuksen muuttaminen julkisoikeudelliseksi laitokseksi STM:n hallinnonalalle vaatisi tuekseen lain tasoiset säännökset.
Eläketurvakeskuksen asemasta, tehtävistä, hallinnosta ja rahoituksesta säädettäisiin lailla ja tarkemmin valtioneuvoston antamalla asetuksella. Eläketurvakeskuksen toimivalta ulkoistaa työeläketurvan toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä olisi selkiytettävä ottamalla asiasta säädettävään lakiin tarvittava oikeussäännös. Nykyiseen lakiin Finanssivalvonnasta ja lakiin Finanssivalvonnan valvontamaksusta sisältyvät Eläketurvakeskusta koskevat säännökset voitaisiin kumota.
Eläketurvakeskuksen toiminnan rahoittamiseksi eläkelaitoksilta perittävästä kustannusosuusmaksusta säädettäisiin erillislailla, sillä maksu on oikeudelliselta luonteeltaan vero.
Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin ja asiantuntija. Se muun muassa tuottaa taustaselvityksiä työeläketurvan arviointia ja kehittämistä varten sekä hoitaa eläketurvan toimeenpanoon liittyviä palveluja.
Eläketurvakeskusta koskevan sääntely on suurelta osin peräisin ajalta ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa. Eläketurvakeskusta koskevat säännökset siirrettiin vuoden 2007 alussa työntekijäin eläkelaista omaan lakiinsa ja niitä on myöhemmin tarkistettu. Eläketurvakeskuksen toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Myös eduskunnan useat kannanotot ovat edellyttäneet Eläketurvakeskuksen aseman perusteellista selvittämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syksyllä 2008 Arvo Myllymäen selvittämään, onko Eläketurvakeskuksen hallintotehtäviä mahdollista siirtää valtion viranomaiselle tai voidaanko Eläketurvakeskus muuttaa valtion viranomaiseksi. Hänen tehtävänään oli myös arvioida, onko Eläketurvakeskusta koskeva sääntely ajan tasalla.
LisätietojaYlijohtaja Tarmo Pukkila, puh. 09 160 73864
Liitteet Eläketurvakeskusta koskevan sääntelyn uudistamistarpeiden selvittäminenLinkki toiselle sivustolle (STM:n selvityksiä 2009:32)
Muualla verkossa