Selvitys: Suomen otettava aktiivisempi rooli EU:n sosiaaliturvan koordinaatiossa
Ensimmäiset johtopäätökset Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamista tarkastelevasta selvityksestä ovat valmistuneet. Vaikka sosiaaliturvan koordinaatioon EU-maiden välillä liittyy myös ongelmia, ne eivät selvitystä tekevien varatuomari Jukka Ahtelan ja Kelan suunnittelupäällikkö Essi Rentolan mukaan ole niin suuria, että Suomen asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä olisi pikaisen tai suuren remontin tarpeessa.
Julkisuudessa on arvosteltu esimerkiksi lapsilisien maksamista Suomessa työskentelevän EU-kansalaisen ulkomailla asuville perheenjäsenille. Suomea sitoo tässä EU-lainsäädäntö, joka edellyttää yhdenvertaista kohtelua ja turvaa työntekijän oikeuden työskentelymaan sosiaaliturvaan. Suomi voi säätää itsenäisesti esimerkiksi lapsilisän tasosta, mutta lapsilisä on EU-lainsäädännön mukaan maksettava yhtäläisesti kaikille siihen oikeutetuille lasten asuinmaasta riippumatta. Tästä perussäännöstä luopuminen vaatisi todennäköisesti jopa EU:n perussopimusten muuttamista.
"Selvitys osoittaa, että Suomen oma kansallinen liikkumavara sosiaaliturvan koordinaatiota koskevassa päätöksenteossa on hyvin kapea. Siksi Suomen pitää jatkossa nykyistä aktiivisemmin osallistua EU:n lainsäädäntötyöhön koordinaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Järjestelmän pitää tukea ihmisten vapaata liikkuvuutta, mutta sen on myös mahdollistettava jäsenvaltioiden toimintavapaus sosiaaliturvassa ja sen rahoituksessa. EU-tason toimia tarvitaan myös, jotta luottamus järjestelmään säilyy. Suomi ei ole ainoa maa, joka on tästä huolissaan, joten tukea varmasti löytyy. Tällaisia keskustelunavauksia on muualla jo tehtykin", sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sanoo.
Selvittäjät huomauttavat, että Suomessa on usein herätty kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön kansainvälisiin ulottuvuuksiin vasta valmistelun loppuvaiheessa, jolloin suuria muutoksia ei ole enää voitu tehdä. Selvittäjien mukaan kaikessa lainsäädännössä kansainväliset velvoitteet ja vaikutukset on otettava alusta asti huomioon. Sosiaaliturvalainsäädäntö valmistellaan usein kolmikantaisesti, mutta mukaan tarvittaisiin kansainvälisen sosiaaliturvan asiantuntemus, "neljäs kanta".
Selvittäjät pitävät tärkeänä viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämistä niin Suomen sisällä kuin yli rajojen. Tällä hetkellä tietosuojalainsäädäntö estää monessa tapauksessa sujuvan tiedonvaihdon. Tiedonkulun esteiden poistaminen parantaisi mahdollisuuksia valvoa sosiaaliturvaoikeuksien toteutumista ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamista. Tämän muutoksen Suomi voisi tehdä myös kansallisella tasolla.
Selvittäjien mukaan Suomen kannattaa ehdottomasti tulevaisuudessakin tukea työvoiman vapaata liikkuvuutta. Kuitenkin myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten liikkuvuus on EU:n alueella kasvussa. Siksi pitäisi selvittää perusteellisesti, miten asumisperusteisen sosiaaliturvan rahoitus ja maksettavat etuudet pysyvät jatkossa tasapainossa.
Ministeri Risikko käynnisti keväällä selvityksen Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta. Ahtelan ja Rentolan selvityksen lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta on pyydetty lausunto Suomen ja EU:n toimivallasta sosiaaliturvassa sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta. Loppuraportti valmistuu kesäkuun alussa.
Lisätietojaapulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen, p. 02951 63166, [email protected]
Liitteet
Suomessa työskentelevän maahanmuuttajan sosiaaliturva (74 kB )
Muualla palvelussamme
Selvitys Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan haasteista ja kehitysvaihtoehdoista