Hyppää sisältöön
Media

Sairaanhoitovakuutustyöryhmän työ valmistunut

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 6.6.2007 6.30
Tiedote -

Sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa, että kaikissa sairaanhoitovakuutuksen korvauksissa siirryttäisiin euromääräisiin korvauksiin. Euromääräisessä korvausjärjestelmässä lääkärin, hammaslääkärin tai muun sairausvakuutuslaissa tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön toimenpiteelle vahvistettaisiin tietty euromääräinen korvaus. Nykyisin korvausta maksetaan 60 prosenttia palvelun hinnasta tai vahvistetun taksan määrästä. Asiakkaalle jäisi edelleen omaa maksuosuutta, kun hän käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tämä malli selkiyttäisi korvausjärjestelmää nykyisestä ja soveltuisi suorakorvausmenettelyyn. Työryhmä ehdottaa, että kiinteistä omavastuista luovuttaisiin.

Myös muiden psykoterapeuttien kuin lääkärien antama psykoterapia tulisi ottaa sairausvakuutuskorvauksen piiriin. Kuntoutuksena annettava psykoterapia siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että fysioterapian korvattavuuteen vaikuttavat seikat selvitettäisiin erikseen. Työryhmä ehdottaa myös, että suuhygienistin antama hoito ja hammasprotetiikan kliininen ja tekninen työ otettaisiin korvausjärjestelmän piiriin. Työryhmä pitää tekonivelten korvaamista perusteltuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 6. kesäkuuta. Työryhmän puheenjohtajanaoli johtaja Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairaanhoitokorvausjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa

Hyvin toimiva sairaanhoitokorvausjärjestelmä ei saa olla hallinnollisesti raskas. Korvausjärjestelmän yksinkertaistaminen palvelisi myös korvauksien toimeenpanijaa ja voisi alentaa järjestelmän kustannuksia. Nykyisessä järjestelmässä, joka koostuu useista erilaisista korvauksista, vakuutetun eli potilaan on vaikea arvioida todellisia korvauksia.

Työryhmän ehdotusten tavoitteena on, että sairausvakuutus täydentäisi parhaalla mahdollisella tavalla julkista terveydenhuoltoa käytettävissä olevat varat huomioon ottaen. Nykyisin lääkärinpalkkioista saa korvauksia vuosittain noin 1,5 miljoonaa vakuutettua ja hammaslääkärin palkkioista noin miljoona vakuutettua. Korvausten saajat edustavat laajasti eri sosioekonomisia ryhmiä. Korvausten tason tulisi jatkossakin taata kaikille väestöryhmille mahdollisuus yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöön.

Kansaneläkelaitoksen maksamien sairaanhoitokorvausten todellinen korvaustaso on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Työryhmän enemmistö katsoi, että kohtuullinen korvaustaso olisi jatkossa vähintään 40 prosenttia.

Työryhmä korostaa, että julkisten palveluiden saatavuus on taattava jatkossakin. Julkiset terveydenhuollon palvelut ovat asiakkaalle edullisimpia kuin yksityiset. Ihmisten oikeus saada tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut julkisen terveydenhuollon kautta turvataan tulevaisuudessakin.

Ehdotusten taloudelliset vaikutukset

Työryhmä arvioi sairaanhoitovakuutuksen lääkärinpalkkion, hammashoidon kustannusten sekä lääkärin tai hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksia eri vaihtoehtojen pohjalta. Valtio sekä palkansaajat, yrittäjät ja etuudensaajat rahoittavat puoliksi sairaanhoitovakuutuksen menot. Tähän ei ole tulossa muutoksia. Vuonna 2006 sairaanhoitovakuutuksen kokonaiskustannukset olivat 1 497 miljoonaa euroa. Tästä lääkärin ja hammaslääkärinpalkkiosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta maksettavat korvaukset olisivat 215 miljoonaa euroa.

Jos sairausvakuutuksen korvaustasoa korotetaan tai korvauksia laajennetaan, siitä aiheutuu lisämenoja. Korvaustason korottamisesta aiheutuvat lisämenot olisivat 40 prosentin korvaustasolla 73 miljoonaa euroa vuoden 2007 tasossa. Jos korvaustason korotukseen yhdistetään ehdotetut laajennukset lisämenot olisivat 40 prosentin korvaustasolla 128 miljoonaa euroa.

Lisäselvityksiä tarvitaan

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mielestä työryhmä on tehnyt monia hyviä kehittämisehdotuksia. Esitykset arvioidaan nyt huolellisesti ja jotkut esitykset kaipaavat jatkotyöstämistä. Korvausjärjestelmän yksinkertaistamista on hyvä selvittää tarkemmin Kelan ja muiden viranomaisten yhteistyönä. Lisäksi fysioterapian vaikuttavuuteen ja korvattavuuteen vaikuttavia seikkoja koskeva jatkoselvitys tulee käynnistää mahdollisimman pian.

Valtiontalouden kehyksissä vuosille 2008 – 2011 on varattu noin 13 miljoonaa euroa vuodessa hammaslääkärinpalkkioiden korvaustason korottamiseen 40 prosenttiin korvausperusteesta. Muilta osin lisärahoitusta vaativat ehdotukset ovat myöhempien valtiontaloutta koskevien ratkaisujen varassa.

Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriöstä antavat: työryhmän puheenjohtaja, johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 ja hallitussihteeri Virpi Korhonen, (09) 160 73914. Koko julkaisu www.stm.fi > julkaisut 2007 >kesäkuu.

Sivun alkuun